Olen Keskusteluntutkimuksen päivillä Helsingin Kauppakorkeakoululla 1.-2.2.2008. Päivien teemana on tällä kertaa "Tiedon ja tietämyksen käsittely vuorovaikutuksessa". Pidän päivillä esitelmän Aino Koiviston kanssa (HY / Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos) aiheesta "Alustavia havaintoja kolmen pisteen käytöstä suomen- ja ranskankielisissä chat-keskusteluissa".
Pe 1.2.2008
(Klo 9.05 kotona Kalliossa): Ei hemmetti, että on kurkku kipeä… Kipu alkoi jo eilen ja paheni yön aikana aika paljon. Dääm! Onkohan tämä taas angiina? Varasin ajan Mehiläiseen. Käyn siellä tsekkauttamassa tilanteen ja pyytämässä jotain sellaisia lääkkeitä, jotka puuduttavat kurkun. Mulla ja Ainollahan on tänään esitelmä Keskusteluntutkimuksen päivillä, joten aika heikko ajoitus tällä sairastumisella… Onneksi esitelmämme on vasta klo 16, joten ehdin hyvin käydä lääkärissä ja apteekissa ennen sitä. Aika rankkaa tietenkin pitää esitelmä sairaana, mutta onneksi meitä on siis tällä kertaa kaksi, joten oma puheenvuoroni ei kestä kovin pitkään ja esiintymistilanne on muutenkin hieman helpompi.
(Klo 12.10): Tulin juuri Mehiläisestä. Minulta otettiin verikokeita ja nielunviljely: tällä kertaa kyse on jostain virustaudista. On kuumeinen ja sekava olo, ja tietenkin olisin nyt periaatteessa sairaslomalla, mutta täytyy kyllä käydä pitämässä se esitelmä. Aion kuitenkin mennä paikalle vain siihen sektioon, jossa minun ja Ainon esitelmä on. Täytyy toivoa, että en kovin pahasti sekoile mitään (olo ei todellakaan ole kovin skarppi… Tuntuu siltä, että voisin sekoilla ihan mitä tahansa – unohtaa vaihtaa slaidia, tms. – mutta ei voi mitään, täytyy vain yrittää tsempata).
La 2.2.2008
Olen edelleen kipeä. Kurkku on täynnä valkoisia laikkuja, vaikka streptokokkia ei nielunviljelyssä näkynytkään mailla halmeilla. Viruspohjainen angiina siis. Kuumetta on edelleen hieman, mutta onneksi jo selvästi vähemmän kuin eilen. Luulen, että olen pian taas iskussa. Tänään piti kuitenkin vielä jäädä lepäilemään ja jättää Keskusteluntutkimuksen päivien toinen päivä kokonaan väliin. Tosi harmillista! Olen alusta lähtien pitänyt Keskusteluntutkimuksen päiviä tosi mukavana ja antoisana tapahtumana ja olisin tälläkin kertaa todella tahtonut olla mukana koko ajan.
Olin eilen paikalla oman sektiomme ajan. Juuri ennen Ainon ja minun esitelmää sattuikin sopivasti olemaan SKY Journal -kollegani, Pentin, kiinnostava esitelmä "vitsi vitsi" -rakenteen käytöstä asennoitumisen keinona. Meidän esitelmämme jälkeen samassa sektiossa oli vielä kaksi muuta esitelmää, joiden pitäjiä en ennestään tuntenut.
Ainon ja minun esitelmä kohdistui siis kolmen pisteen käyttöön suomen- ja ranskankielisissä chat-keskusteluissa. Mielestäni esitelmä meni hyvin. Ajoitus ei tosin mennyt ihan täysin suunnitelmien mukaan (vähän venähti), mutta ehdimme kuitenkin vetää läpi kaikki slaidit ja saada asiamme sanottua. Yleisö oli mielestäni kivasti mukana esitelmässä: katsomosta kuului usein naurahduksia ym. myönteisiä reaktioita ja esitelmämme jälkeen meille esitettiin paljon kommentteja ja kysymyksiä. Porukkaa oli myös paikalla yllättävän paljon: sali oli melkein täynnä, eikä kopioimiamme ojenteita jäänyt yhtään yli (olimme ottaneet 40 kopiota). Paikalla oli myös monta suomalaisen keskusteluntutkimuksen suurta nimeä (ainakin Auli Hakulinen, Markku Haakana, Anssi Peräkylä, Liisa Raevaara ja Liisa Tainio). Tilaisuus tutkimuksemme esittelemiselle oli siis suorastaan ideaalinen. Esitelmän jälkeen Haakanan Markku oli kuulemma kysynyt Ainolta, oliko esitelmämme tarkoituskin olla hauska, mihin Aino sitten vastasi alahuuli rullalla "Ei!". =DDDD
Anyway, sammamme kommentit ja kysymykset herättivät minussa mm. seuraavanlaisia ajatuksia (tiivistettynä ja karsittuna):
- Kolmen pisteen roolista chat-keskustelujen luettavuuden parantajana: On ilman muuta selvää, että kolme pistettä parantaa chat-keskustelujen luettavuutta. Mm. havaintomme kolmen pisteen roolista vuoron neutraalina katkaisijana (ikään kuin pilkun tai pisteen korvikkeena) tukevat tätä. Täytyy myös pitää mielessä, että kolme pistettä on kuitenkin kaikesta huolimatta välimerkki, ja yhtenä välimerkkien keskeisenä tehtävänä on parantaa tekstin luettavuutta (samaan tapaan kuin prosodiset piirteet parantavat puheen ymmärrettävyyttä). Olisi kuitenkin vahvasti redusoivaa ajatella, että AINOA kolmen pisteen tehtävä chateissä olisi parantaa näiden luettavuutta. Sen lisäksi, että tällaisen johtopäätöksen hyväksyminen sellaisenaan tyhjentävänä analyysinä jättäisi huomiotta ilmiön vuorovaikutukselliset ja stilistiset tehtävät (jotka liittyvät sekä välimerkin perinteiseen käyttöön että chat-ympäristön erityispiirteisiin), se kyseenalaistaisi keskustelunanalyyttisten tutkimusten tarpeellisuuden samaan tapaan kuin (karrikoituna) "maapallo pyörii" -tyyppisen toteamuksen hyväksyminen tyhjentävänä luonnontieteellisenä teoriana kyseenalaistaisi kaikki tarkemmat tutkimukset maapallon liikkeistä, syistä, säännönmukaisuuksista ja vaikutuksista. On myös huomattava, että vaikka kolmen pisteen esiintyminen chateissä on yleistä, valtaosa chat-vuoroista EI kuitenkaan sisällä kolmen pisteen esiintymiä. Tämä viittaisi siis siihen, että kyseessä ei kuitenkaan ole luettavuuden kannalta välttämätön ilmiö.
- Miksi 'kolme pistettä' eikä esim. 'pisterykelmä'? Esitelmämme otsikossa käytimme tutkimastamme ilmiöstä nimeä 'kolme pistettä', vaikka käytännössä otimme huomioon kaikki 'pisterykelmät' eli kaikki sellaiset esiintymät, joissa pisteitä oli kaksi tai enemmän. Kuitenkin usein spesifiomme, kuinka monta pistettä kussakin analysoimassamme esimerkissä oli. Tietenkin olisimme voineet alun perinkin päättää kutsua tutkimaamme ilmiötä 'pisterykelmäksi' 'kolme pisteen' sijaan. Olimme kuitenkin tavallaan "konventioiden vankeja" ja päätimme toistaiseksi käyttää vakiintunutta termiä, joka on siis 'kolme pistettä'.
- Onko pisteiden määrällä merkitystä? Emme olleet vielä tässä alustavassa tutkimuksessa pyrkineet analysoimaan sitä, onko pisteiden määrällä merkitystä. Äkkisältään vaikuttaisi kuitenkin siltä, että "konventionaalista" määrää, eli nimenomaan kolmea pistettä, käytetään ainakin silloin, k
un kyse on kaunokirjalliseen tyyliin toteutetusta ajauksenvirran fragmentoinnista. Kaksi pistettä puolestaan vaikuttaa olevan yleinen dialogipartikkelien jälkeen (tämä voi johtua esim. yleisestä "taloudellisuuden periaatteesta" eli käytännössä siitä, että kaksi pistettä riittää erottamaan esiintymän yhdestä pisteestä, joten miksi vaivautua laittamaan kolmatta pistettä?). Neljän tai viiden pisteen rykelmä puolestaan luo kahta tai kolmea pistettä merkitymmän vaikutelman ja luo täten suuremman etäisyyden merkitysjakson sisälle (ja saattaa myös tätä kautta jäljitellä pidempää puhutun kielen taukoa, jos siis ylipäänsä hyväksytään se oletus, että kolme pistettä jäljittelee puhutun kielen taukoa).
- Pisterykelmän suhde naputteluprosessiin? On myös mahdollista, että joissakin tapauksissa pisterykelmä antaa chattääjälle aikaa vuoron jatkon muotoiluun: pistenäppäimen naputtelu pitäisi siis tavallaan yllä "naputteluprosessia" chattääjän muotoillessa vuoronsa jatkoa. Kuten Aino huomauttikin kysyjälle, tällaisen asian tutkiminen edellyttäisi pääsyä käsiksi itse naputteluprosessiin (eikä meillä tietenkään ole pääsyä siihen vaan ainoastaan tuotokseen). Mielestäni tällainen tehtävä on kuitenkin hyvinkin mahdollinen ja se tuntuisi jossain mielessä olevan lähellä puhutun kielen tauon jäljittelyyn ja epäröinnin ilmaisemiseen liittyviä tehtäviä, jotka ovat siis yleensäkin tyypillisiä kolmelle pisteelle. Siihen sen sijaan en suoranaisesti usko, että kyse olisi "vuoron säilyttämisestä", koska chatissähän vuoro lähtee vasta silloin, kun chattääjä itse päättää painaa enteriä. Tämähän ei kuitenkaan estä sitä, etteikö pisterykelmän naputteluun liittyvässä kognitiivisessa prosessissa voisi olla jotakin yhtäläistä puhutun kielen vuoronsäilyttämisstrategioiden kanssa, mutta tällaisen tutkiminen edellyttäisi siis aivan toisenlaisia menetelmiä.
Tapahtuma oli siis antoisa, vaikka se jäikin omalta osaltani varsin lyhyeksi. Tieteellisen annin lisäksi oli tietenkin todella mukavaa nähdä tuttuja. Paikalla oli siis paljon porukkaa (mikä johtui varmaankin osittain siitä, että tapahtuma järjestettiin siis tänä vuonna Helsingissä). Joukossa oli paljon vanhoja tuttuja, joita olen tavannut samassa tapahtumassa aiempina vuosina sekä mm. muissa keskusteluntutkimuksen tapahtumissa. Koiviston Ainon tapasin ensimmäistä kertaa viime vuonna Tampereella järjestetyillä Keskusteluntutkimuksen päivillä (esiinnyimme siellä peräkkäin samassa sektiossa). Sen jälkeen olemme nähneet toisiamme ja tutustuneet paremmin useissa Langnetin tapahtumissa (esim. "Rakenteet"-ohjelman seminaarissa Seilissä, jossa työskentelimme samassa pienryhmässä). Kolmea pistettä aloimme tutkia yhdessä viime syksynä.
Auli Hakulinen muuten pyysi minua kääntämään toukokuisen RSL-kollokvion plenaariesitelmänsä ranskaksi ja tarvittaessa tulkkaamaan hänelle esitetyt kysymykset suomeksi. Vastasin tietenkin pyyntöön myöntävästi. Luonnollisestikin pidän sitä kunniatehtävänä.