To 31.1.2008
Tekstinymmärtämiskurssin kolmas kerta sujui jo tavallaan rutiinilla. Tunnin alussa kerrattin vähän edellisen tunnin asioita ja (kolmea pistettä ja finiittiverbittömiä virkkeitä) ensin parin kanssa keskustellen ja sen jälkeen pieni hetki koko ryhmän kesken. Puhuimme myös hetken Paul Claudelista, johon yksi kotitehtävistä oli liittynyt.
Kotitehtävien "tarkistuksen" jälkeen siirryimme käsittelemään viime kerralla ryhmätyöskentelynä tehtyä käännöstehtävää. Opiskelijat olivat kääntäneet edellisellä kerralla pienryhmissä "Mes amis, mes amours, mes emm…com" -tekstistä (L'Express 6.12.2007, ss. 64-67) noin 20 riviä. Täksi kerraksi olin kerännyt opiskelijoiden käännöksistä slaideille erilaisia ehdotuksia, joita kävimme yhdessä läpi. Tarkoituksena oli pohtia, mitä ongelmia ja vahvuuksia ehdotetuissa käännöksissä oli, ja yrittää punnita, mikä ehdotetuista käännöksistä oli sopivin/osuvin. Pyrimme ottamaan huomioon mm. sanastoon, rakenteeseen, sujuvuuteen, tyyliin, viittauksien kulttuurisidonnaisuuteen ja suomen kielen oikeinkirjoitukseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijat olivat mielestäni yllättävänkin aktiivisesti mukana keskustelussa, ja heidän kommenttinsa olivat mielenkiintoisia ja relevantteja. Keskustelua olisi voinut jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Ripottelin käännöskeskustelun sisälle joitakin "tietoiskuja", joissa käsiteltiin tiiviissä muodossa joitakin käännöksissä esille tulleita ongelmia. Tällaisia olivat mm. pilkun käyttö relatiivipronominien ja 'kuin'-konjunktion edellä sekä numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin kaksoispisteen avulla lisättävät sijapäätteet. Lisäksi puhuttiin lyhyesti ranskan konditionaalin käytöstä "vahvistamatonta tietoa" ilmaisevana verbimuotona (erityisesti lehtiteksteissä).
Käännöstehtävän käsittelyyn meni hieman enemmän aikaa kuin olin kaavaillut, mutta ei se mielestäni haitannut, koska aika tuli kuitenkin koko ajan käytettyä hyödyllisesti: opiskelijat olivat aktiivisesti mukana keskustelussa ja nostivat esille mielenkiintoisia asioita.
Loppuajasta ehdimme kuitenkin vielä aloittaa hieman uuden tekstin käsittelyä. Seuraavaksi tekstiksi olin valinnut "Banlieues : le ghetto des mots" -nimisen tekstin, joka on (sekin) julkaistu L'Express -lehdessä (17.1.2008, ss. 64-69). Opiskelijat olivat jo saaneet kotitehtäväkseen lukea tekstin kertaalleen. Nyt heidän tehtävänään oli kirjoittaa siitä pienryhmissä lyhyt suomenkielinen "Hesari-tyyppinen lehtiartikkeli". Toisin sanottuna opiskelijoiden oli tarkoitus raportoida ranskankielisen artikkelin sisältö lyhyesti suomeksi, suomenkieliselle lukijakunnalle. Tehtävä jäi vielä kesken, joten jatkamme sitä vielä vähän aikaa ensi kerralla. Tässä vaiheessa ryhmätyöskentely alkoi jo olla varsin äänekästä, koska tunti oli jo lopuillaan. Mielestäni äänekkyys kuvasti kuitenkin tässä yhteydessä vain innokkasta osallistumista ja vapautunutta tunnelmaa, joten ei se minua häirinnyt. Tarkkailin tietenkin koko ajan aktiivisesti tilannetta, ja mielestäni kaikki ryhmät keskittyivät kuitenkin annettuun tehtävään ja yrittivät tehdä sitä ohjeiden mukaan.
Jaoin tänään myös kurssin ensimmäisen arvioitavan kotikäännöksen ja siihen liittyvät ohjeet. Tekstiksi olin valinnut artikkelin "Banlieues : Le retour de flammes" (L'Express 29.11.2007, ss. 64-65). Opiskelijoiden tehtävänä on kääntää siitä 24 riviä (joista 11 on yhtä virkettä! /*kjäh-kjäh*/!) 14.2 mennessä.
Ensin kerraksi annoin opiskelijoille tehtäväksi käydä netissä tekemässä Kirjoittajan ABC-pikatesti ja kirjoittaa ylös kaikki ohjelman antamat kommentit vääristä vastauksista.