Olen Langnetin järjestämällä 'Kontrastiivista kielentutkimusta' -kurssilla Helsingissä 29.2-1.3.2008.
Su 2.3.2008
Langnetin 'Kontrastiivista kielentutkimusta' -kurssi päättyi eilen. Kurssi järjestettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Omaan väitöskirjatutkimukseeni liittyy joitakin kontrastiivisia osia, ja alustavasti kaavailemani jatkotutkimushanke on vahvasti kontrastiivinen, joten kurssin teema oli kannaltani hyvin relevantti. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, että kontrastiivisuutta käsiteltiin kurssilla niin monipuolisesti erilaisista näkökulmista: perinteisten kieliopillisten aiheiden lisäksi esille tuli myös mm. fonetiikan ja keskustelunanalyysin piiriin kuuluvia aiheita. Omalta osaltani kurssin keskeisimmän annin voisi ehkä tiivistää seuraaviin kohtiin (vaikka jotakin keskeistä tästä kuitenkin unohtuu):
- Taustalukemisto: Kurssiin kuului varsin runsas määrä etukäteislukemistoa. Osa artikkeleista oli kaikille yhteisiä, osa taas valinnaisia oman aiheen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Mielestäni systeemi oli hyvin keksitty (siis että osa teksteistä oli kaikille samoja ja osa valinnaisia). Mielestäni etukäteislukemisto selkiytti hyvin kontrastiivisuuden käsitettä (palautui kirkkaana mieleen esim. kontrastiivisen ja komparatiivisen kielitieteen keskeisin ero, eli että edellinen on synkronista ja jälkimmäinen diakronista) ja helpotti luentojen seuraamista kurssin aikana.
- Luennot: Luennot käsittelivät kontrastiivisuutta eri näkökulmista. Luennoitsijoina toimivat Ekkehard König, Eva Havu, Jan Lindström ja Leena Kolehmainen. Königin luennolla, perjantaiaamuna, tuli hurjan paljon asiaa eri kielten kontrastiivisesta kuvaamisesta lähinnä kieliopin näkökulmasta (parhaiten luennolta jäi mieleen se, kuinka vaikuttavan hyvin König lausui suomenkielisiä sanoja). Luento oli mielenkiintoinen ja sitä oli nopeatempoisuudesta huolimatta mukavaa seurata. SKY Journal -kollegani, Leena, piti perjantain toisen luennon. Leenan luennossa käsiteltiin kontrastiivisen tutkimuksen aineistokysymyksiä. Tämä osuus oli mielestäni oikein hyvä, koska aineistoasiat eivät kovin paljon tulleet esille muissa luennoissa. Itse olenkin jo ehtinyt törmätä omissa tutkimuksissani aineistojen vertailtavuusongelmiin. Suurimmat ongelmat aineistojen vertailtavuudessa syntyvät mielestäni silloin, kun vertaillaan jo tehtyjen tutkimusten tuloksia toisiinsa tai omia uusia tutkimuksia jonkun toisen jo tekemiin tutkimuksiin. Tällöin aineistot harvoin ovat täysin vertailtavia. Mielestäni olisi kuitenkin harmi, jos tällaisissa tapauksissa tutkimus täytyisi jättää kokonaan tekemättä (jos siis tutkittavat ilmiöt kuitenkin ovat vertailtavissa). Aineistojen erilaisuus voi mielestäni toisinaan olla myös vertailua rikastuttava tekijä. Anyway, perjantain viimeisen luennon piti Jan Lindström. Tämä luento oli mielestäni mm. siinä mielessä erittäin hyvä, että siinä käsiteltiin kontrastiivisuutta puhutun kielen näkökulmasta (ja nimenomaan keskusteluntutkimuksen näkökulmasta). Lauantaiaamuna luennoi Eva Havu. Evan luento käsitteli kontrastiivisuutta mm. kieltenopetuksen näkökulmasta. Esimerkkinä käytettiin lähinnä puhuttelusanoja, joita on siis tutkittu paljon omalla laitoksellamme järjestetyssä tutkimusprojektissa. Mielestäni luento oli erittäin johdonmukainen, ja se käsitteli kurssin teemaa hyvin relevantista näkökulmasta (kieltenopetuksen kannalta siis). Tietenkin olin myös tyytyväinen, että kurssiin sisältyi myös yksi ranskaa käsittelevä luento. Lauantaina ohjelmassa oli myös erään virolais-turkulaisen tutkimushankkeen esittely. Hanke kohdistuu viron ja suomen kieliopillisiin grammeihin. Aihe vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, ja myös hankkeen metodologinen viitekehys, kognitiivinen kielitiede, vaikutti kiinnostavalta. Olenkin jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut kognitiivisesta kielitieteestä (joka tuntuu tällä hetkellä olevan eräänlainen "uusi trendi" kielentutkimuksen kentällä) ja olin tavallaan odottanut, että kuulisin jotakin kautta lisää kyseisestä menetelmästä ja sen piirissä tehdyistä tutkimuksista. Nyt tällainenkin tilaisuus siis tarjoutui.
- Opiskelijoiden esitelmät: Tästä osuudesta sain tällä kertaa PALJON enemmän irti kuin olin odottanut. Aivan erityisen paljon sain irti Lotta Alivuotilan fonetiikan alaan kuuluvasta esitelmästä, joka käsitteli vokaalien matkimista kielitaustan näkökulmasta. Lotan esittelemässä tutkimuksessa suomalaiset ja espanjalaiset koehenkilöt olivat (karkeasti tiivistettynä) tuottaneet saman /a/ ja /ä/ -äänteiden jatkumon synteettistä ääntä matkimalla. Kokeen jälkeen tuotetuista äänteistä oli sitten tutkittu F1, F2 ja F3 -formanttien arvoja (lähinnä F1 ja F2), joiden avulla eri vokaalit siis yleensä tunnistetaan. Esitetyt tulokset olivat mielestäni ERITTÄIN mielenkiintoisia ja relevantteja. Kyseessä on siis mielestäni erittäin onnistunut tutkimus, jonka tehnyt tutkija tulee varmasti pääsemään pitkälle! Omalta kannaltani kiinnostavinta tässä oli se, että olen joskus itsekin pohtinut samankaltaisia asioita erityisesti miettiessäni, mistä suomalaisten vierasperäinen korostus ranskan kieltä puhuttaessa tarkalleen ottaen syntyy. Lotan esitelmä vahvisti joitakin aiempia ideoitani ja antoi lisäksi joitakin metodologisia vinkkejä tulevaisuutta ajatellen. Tietenkin myös muut opiskelijoiden esitelmät olivat kiinnostavia. Marjo Savijärven kielikylpylasten vuorovaikutusta ja kielenoppimista käsittelevä esitelmä oli aihepiiriltään jo sikäli tuttu minulle, että olen kuullut Marjon esitelmiä jo aiemminkin mm. Keskusteluntutkimuksen päivillä ja muissa keskustelunanalyytikoiden tapahtumissa. Kielikylpylasten arkipäivää käsitteleville tutkimuksille onkin ilman muuta tarvetta, ja niistä saaduista tuloksista voi olla hyötyä myös monissa muissa kielenoppimista ja vuorovaikutusta käsittelevissä tutkimuksissa.
- Sosiaalinen anti: Ehkäpä kaikkein mukavinta kurssissa oli jälleen kerran tuttujen tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Näin mm. pitkästä aikaa SKY Journal -kollegaani, Leenaa, jonka kanssa ehdinkin kahden päivän aikana jutella aika paljon mm. kaikenlaisista kurssiin ja SKY Journaliin liittyvistä asioista. Muitakin tuttuja tietenkin oli: esim. Savijärven Marjo, joka on minulle tuttu erityisesti KA:n tapahtumista, ja Paatolan Ulla, johon olen tutustunut aiemmissa Langnetin tapahtumissa. Perjantain illanvietossa, ravintola Everestissä Katajanokalla, tutustuin myös mm. kahteen ulkomaalaiseen tutkijaopiskelijaan. Toinen heistä tuli Puolasta ja toinen Unkarista, ja kumpikin puhui aivan häikäisevän hyvin suomea! Illanvietossa tarjoutui myös tilaisuus jutell
a hetken aikaa Langnetin koordinaattorin, Ulla Vanhatalon, kanssa. Kurssilla läsnäolleiden ohjaajien joukossa oli myös useita tuttuja tällä kertaa (mm. kurssilla yhtenä luennoitsijana toiminut Eva Havu sekä oma väitöskirjaohjaajani, Juhani Härmä, ja italian proffamme Elina Suomela-Härmä).
Kurssin ohjelmaan sisältyi myös paneelikeskustelu, jossa neljä proffaa kertoivat kontrastiivisen tutkimuksen roolista oman kieliaineensa näkökulmasta. Ranskaa paneelissa edusti Juhani. Mielestäni paneeli oli ihan hyvä idea. Se monipuolisti mukavasti kurssin ohjelmaa ja oli juuri sopiva päätösohjelmanumero (siinä vaiheessa kurssia ei ehkä olisi enää jaksanut kunnolla seurata mitään varsinaista luentoa). Joissakin esitetyissä piirtoheitinkalvoissa tosin oli niin pientä fonttia, että kalvoissa esitetty asia tuli niiden kautta esille lähinnä symbolisesti (keskeisin sisältö tosin tuli ihan selvästi esille myös suullisten esitysten kautta, joten sikäli mitään ongelmaa ei ollut).
Ehkäpä olisin hieman kaivannut kurssin ohjelmaan myös jonkinlaista pienryhmätyöskentelyä. Olisi ollut hyvä, jos osallistujat olisi jaettu esim. yhden session ajaksi pienryhmiin, joissa olisi käsitelty opiskelijoiden töitä. Harva uskalsi sanoa mitään omista tutkimuksistaan paneelikeskustelun yhteydessä koko ryhmän kuullen (paikalla oli aika paljon porukkaa, mistä syystä ilmapiiri oli spontaanin keskustelun suhteen hieman jäykkä). Mutta oikein hyvä kurssi siis kokonaisuutena! Kannatti jälleen kerran osallistua! =)