Ongelmia polven kanssa ja muita kuulumisia

by

in

 

Sophie viime viikonloppuna hoidossa Axelin vanhemmilla
Sophie viime viikonloppuna hoidossa Axelin vanhemmilla

Ke 12.3.2014

Tällä hetkellä mieltäni ja kehoani vaivaa kaikkein eniten polviongelma. Kävin viime viikolla magneettikuvauksessa, ja kävi ilmi, että polvessa on rustovaurioita. Sen sijaan kierukka ja nivelsiteet näyttäisivät olevan kunnossa, eikä polvessa ole nivelrikkoa. Odotan parhaillaan vastaanottoaikaa Hyvärisen Eerolle, joka on tunnettu polviortopedi. Aika on parin viikon päästä. Sitten toivon mukaan selviää, että miten tästä eteenpäin. Voi olla, että polvea hoidetaan fysioterapialla, tai sitten voi olla, että siihen täytyy tehdä tähystysleikkaus. Toivotaan, että polvi saadaan kuntoon, koska tällä hetkellä se kyllä häiritsee tosi tehokkaasti treenaamistani.

En myöskään pysty pitämään jalkaa pitkään koukussa, mistä on haittaa normaalissa elämässäkin. Esim. bussissa istuessa jalka pitäisi aina saada suoraksi jo muutaman minuutin matkan jälkeen, eikä suoristamiseen ole aina tilaa. Kun kävimme Axelin kanssa kuukausi sitten Tampereella katsomassa Les Misérables -musikaalia, jalan suoristaminen oli tosi suuri ongelma. Istuimme nimittäin eturivissä, missä oli tosi vähän jalkatilaa. En mahtunut suoristamaan jalkaani varsinaisessa jalkatilassa, joten oli pakko nostaa se aina välillä suoraksi orkesterisyvennyksen katon päälle… Se oli tietysti äärimmäisen kiusallista, mutta ei mahtanut mitään. Oli vaan pakko… 8-/ Joudun myös aina nousemaan tuolilta ylös niin, että pistän painon toisen jalan päälle. Tosi raihnainen olo. Polvivaivoihin en ole kovin tottunut, koska niitä minulla ei ole ollut juurikaan aikaisemmin. Joku pieni rasitusvamma vain oli joskus.

Olkapään osalta tilanne on tällä hetkellä parempi. Sen puolesta pystyisin jo treenaamaan lähes normaalisti. Kävin maanantaina fysioterapiassa ja sain sieltä jumppaohjeet. Minun pitäisi tehdä lyhyt olkapääjumppa kolme kertaa päivässä tyyliin koko loppuiän… Siten voisin mahdollisesti estää nivelrikon etenemisen. Muutenhan joskus parinkymmenen vuoden päästä olkapäähäni saatetaan joutua pistämään tekonivel. Fysioterapeutti oli sitä mieltä, että jumppaamalla olkapäälläni on edellytyksiä tulla selvästi paremmaksi kuin se on nyt. Liikelaajuutta pitäisi pystyä lisäämään selvästi. Mutta se vaatii siis jatkuvaa työtä. Huomaan kuitenkin jo parin päivän jumppaamisen jälkeen, että niistä liikkeistä on hyötyä. Olkapää on nyt jo hieman vetreämpi kuin ennen. Se on tietysti motivoivaa. =)

Lisäksi minulla on siis prokkiksena laihduttaminen. Pitäisi saada kaikki raskauskilot pois, ja mielellään vähän enemmänkin. Olen jo onnistunut pudottamaan muutaman kilon. Olen pysynyt ihan hyvin dieetissäni. Olen rikkonut sitä vain viikonloppuisin, ja silloinkin melko vähän. Painonpudotus olisi kuitenkin nopeampaa, jos pystyisin treenaamaan. Nythän en varsinaisesti voi treenata. Vedän vain treenejä tekemättä kovin paljon itse mitään siinä samalla (normaalistihan treenaan koko ajan itsekin treenejä vetäessäni). Joudun siksi pudottamaan painoa melkein pelkällä ruokavaliolla, mikä on tietysti hankalampaa kuin jos kulutukseni olisi lisäksi normaalilla tasolla. Mutta ei voi mitään. Näin nyt tällä hetkellä. Tärkeintä on, että olen pysynyt hyvin dieetissäni, ja että paino on kuitenkin pudonnut jo muutaman kilon. Putoaminen varmasti nopeutuu sitten, kun joskus pääsen taas treenaamaan normaalisti.

Päivät ovat kuluneet lähinnä tavallista äitiyslomalaisen elämää viettäessä. Pääasiassa aika menee vauvanhoidon merkeissä. Lisäksi olen kyllä yrittänyt tehdä jonkin verran töitäkin, ja tietysti aina on myös seuran hallinto hoidettavana. Sophie ei onneksi ole erityisen vaikea tapaus. Pikemminkin luultavasti melko helppo. Mutta onhan vauvanhoidossa silti tietysti paljon tekemistä. Viime viikolla aloitimme maidon lisäksi soseet. Axel osti ensimmäiseksi mauksi peruna-parsakaalisosetta, mikä ei minusta ollut välttämättä paras mahdollinen valinta, koska en erityisemmin itse pidä parsakaalista. Sophiekaan ei vaikuta erityisemmin pitävän siitä. Eilen hän yrjösi koko annoksen ruokalapulle, eikä tänään mennyt kovin paljon paremmin. No, toivon mukaan hän pitää muista mauista enemmän. Makuja pitää kokeilla yksi kerrallaan, jotta tietää, mistä allergiaoireet tulevat, jos niitä ilmenee. Vielä Sophiella ei ole ilmennyt allergiaa eikä mitään muitakaan ongelmia. Hän on ollut koko ajan täysin terve, mikä on tietysti hienoa.