13. EMILIA SYNTYI:
Harkinnan jälkeen päädyimme siihen, että tahdomme Sophielle pikkusisaruksen. Noin puoli vuotta tämän päätöksen jälkeen, lokakuussa 2015, tulin töistä kotiin, menin suihkuun ja pistin siksi aikaa raskaustestin pyörimään. Yllätyin ja ilahduin suuresti, kun testi näyttikin positiivista! Tein pari testiä lisää, ja nekin näyttivät positiivista. Taas kerran piti uskoa se todeksi: olin raskaana.
Raskaus sujui tälläkin kertaa ihan hyvin. Pahoinvointia oli jonkin verran enemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa, mutta ei hirveän paljon kuitenkaan. En oksentanut kertaakaan. Suurin oire oli se, että olin tosi väsynyt koko ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan. Raskausdiabeteksen sain tälläkin kertaa. Paino nousi vain noin kahdeksan kiloa koko raskauden aikana, ja ne kilot lähtivät viikossa. Vatsalihakset katosivat minulta synnytyksen jälkeen lähes kokonaan. Niitä joudun varmaankin työstämään jonkin aikaa, ennen kuin saan ne takaisin ja pystyn taas treenaamaan normaalisti.
Raskaus meni täydet kaksi viikkoa yliajalle, joten se jouduttiin käynnistämään. Synnytystä käynnistettiin lääkkeiden avulla kaksi päivää, ennen kuin se lopulta käynnistyi myöhään torstai-iltana 30.6.2016. Sen jälkeen kaikki eteni hyvin nopeasti. Emilia Saga Aurora Wiklund syntyi Kätilöopistolla perjantaina 1.7.2016 klo 4.18.
Imetin ensimmäiset kolme kuukautta, mutta sen jälkeen lopetin, koska maidontuotanto vain hiipui. Olin aluksi tosi pettynyt, mutta nyt pidän tätä tilannetta hyvänä: olen paljon vähemmän jumissa, kun en imetä. Vauva juo korviketta pullosta oikein tyytyväisenä. Ei häntä vaikuta ollenkaan häiritsevän se, että en enää imetä.
Emilia on harrastanut vauvauintia siitä lähtien, kun täytti kolme kuukautta. Liikun hänen kanssaan kaupungilla siten, että kannan häntä Manducassa. Se on tosi kätevää. Viemme joka aamu yhdessä Sophien päiväkotiin, sen jälkeen menemme hetkeksi kahvilaan, päivällä olemme joko kotona tai keskustassa (käyn melko usein työhuoneellani kollegiumissa), ja joskus neljän aikaan haemme Sophien päiväkodista. Illalla olen joko vetämässä treenejä (ja Emilia on Axelin ja Sophien kanssa kotona) tai sitten olen kotona lasten kanssa.
Emilia on oikein terve ja ponteva vauva. Hän syö hyvin ja nukkuukin hyvin, joskin luultavasti hieman vähemmän kuin ikäisensä vauvat keskimäärin. Öisin hän herää keskimäärin kolme kertaa syömään. Hän on melkein koko ajan hyvällä tuulella. Hän selvästikin ihailee isosiskoaan. Kun Sophie osoittaa pienenkin hetken huomiota Emilialle, Emilian kasvot säteilevät kuin aurinko, ja hän alkaa potkia jaloillaan tyytyväisenä. Hän seuraa sivusta Sophien leikkejä ja hekottelee niille iloisesti. Sophie puolestaan hoitaa vauvaa kuin omaa pienokaistaan: hän antaa Emilialle pullosta maitoa, heiluttelee lelua tämän pään päällä ja peittelee päiväunille pukluliinalla. Siskokset selvästikin rakastavat toisiaan jo nyt. Mikä voisikaan olla kauniimpaa? <3
