Joku kysyi minulta, mitä ‘uchideshi’ tarkoittaa. (Sehän on sana, joka toistuu jonkin verran blogissani, koska nuoruuteni aikidoidolit, Pascal Guillemin ja Bruno Gonzalez, olivat uchideshejä.) ‘Uchideshi’ on aikidossa mestarin valitsema “mestarioppilas” eli oppilas, joka ainoastaan harjoittelee aikidoa eikä tee työkseen muuta. Uchidesheistä tulee siis aikidon ammattilaisia, eikä oikeastaan pelkästään ammattilaisia vaan HUIPPUammattilaisia, suuria mestareita. Luonnollisestikin olisin tahtonut uchideshiksi, kuten varmaan kaikki muutkin ulkomailta Ranskaan aikidoa treenaamaan muuttaneet nuoret. Käytännössä kaikki uchideshit Ranskassa ovat kuitenkin ranskalaisia, ja Japanissa japanilaisia. Hombu Dojolla Tokiossa on kuulemma nykyään yksi naispuolinen uchideshi, Pariisissa Tissier’n dojolla ei vielä yhtään. Ylipäänsä uchideshejä on Ranskassa hyvin vähän: pitkään oli vain Bruno ja Pascal. Myöhemmin myös Fabrice. Kaikki ovat siis olleet miehiä. Ja kaikki ovat siis olleet ranskalaisia. Ei esim. minulla siis ollut mitään mahiksia.
Christian sanoo aina, että aikidon pariin tarvitaan lahjakkaita ihmisiä, jotka voisivat ryhtyä vaikka lääkäreiksi mutta jotka valitsevat aikidon sen sijaan. Tuo toteamus kertoo jonkin verran, mutta en siltikään ole ihan varma, millä perusteella Christian tarkalleen ottaen valitsee uchideshinsa. Yhdistävät tekijät ovat mielestäni kuitenkin (ainakin) nämä: 1) Uchideshit ovat kaikki ERITTÄIN lahjakkaita aikidossa. 2) He ovat kaikki aloittaneet riittävän nuorina (teini-iässä). 3) He ovat sekä huippuliikunnallisia että omaavat analyyttisiä taitoja (joita tarvitaan aikidon opettamisessa). 4) He ovat olleet valmiita panostamaan aikidoon ihan täysillä ja myös osoittaneet sen treenaamalla ihan sikana. 5) He ovat ulkonäöltään edustavia. 6) He ovat miehiä. 7) He ovat ranskalaisia.
Uchideshit lähinnä siis vain treenaavat. Lisäksi he tekevät kaikenlaisia pieniä töitä dojolla. Perinteisesti he ovat Japanissa asuneet dojolla tai mestarin luona, mutta nykyään ainakaan Ranskassa uchideshit eivät asu dojolla tai mestarin luona vaan omassa kodissaan, mutta heillä on siis erityissuhde mestariin ja koko yhteisöön nähden, eivätkä he tee juuri muuta kuin kaikenlaista aikidoon liittyvää (treenausta, opetusta, dojon pieniä hanttihommia, edustustehtäviä kuten valokuvausta, videoita ja näytöksiä, jne.) Mestari on heitä kohtaan erittäin vaativa ja ankara mutta myös antaa heille paljon ja pitää heistä huolta. Systeemi vaikuttaa toimivan, koska ainakin Christianin dojon uchidesheista on todellakin tullut huippuammattilaisia, ja he ovat olleet esikuvia monelle nuorelle (esim. minulle).
Yksi uchideshi jätti uchideshi-koulutuksensa kesken ja ryhtyi muusikoksi. Hän oli uchideshi jo ennen Brunoa ja Pascalia, ja Christian sanoi kerran hänen olleen kaikkien lahjakkain… Ja yksi kaveri olisi ainakin luultavasti päässyt uchideshiksi, mutta hän päätti jostain syystä viime hetkellä lopettaa aikidon (ainakin joksikin aikaa).