La 15.9.2007
Eilen vietettiin mutsini 60-vuotisjuhlia Syvärannan Lottamuseossa Tuusulassa (http://www.lottamuseo.com/). Juhlissa oli mukana vain sukulaisia (minä, siskoni, isäni, siskoni lapset sekä äitini sisko, kaksi veljeä, veljien vaimot ja vanhemman veljen poika). Työkavereiden kanssa tapausta oli jo juhlistettu edellisenä päivänä työpaikalla (jopa Vantaan kaupunginjohtajalta oli kuulemma tullut onnittelut ja äiti oli kuulemma joutunut halaamaan yli 50 ihmistä; tosi rankkaa varmaan).
Paikka oli mielestäni oikein hyvin valittu. Ideana oli ilmeisesti saada tilaisuuteen jotakin 40-luvun tunnelmaa, ja siinä mielestäni onnistuttiinkin oikein hyvin. Koko museo oli vuokrattu vain meille juhlavieraille. Kaksi museossa työskentelevää tyttöä järjesti meille mielestäni oikein mukavat pileet: ensin oli tarjolla kuohuviiniä, sitten museon esittely ja vapaata kiertelyä, sitten tarjoilua museon kanttiinissa (vähän niin kuin vanhan ajan tyyliin) ja sitten vielä lottien toimintaa esittelevä videopätkä. Opastus ja tarjoilu onnistuivat mainiosti ja paikan puitteet olivat mielestäni yksityiskohtia myöten mukautettu vanhan ajan henkeen. Tunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä, mutta samalla kuitenkin sopivassa määrin juhlava. Roope alkoi valitettavasti voida pahoin juuri ennen juhlia ja makasi koko ajan sivussa jollakin penkillä (lopulta hän laattasikin paikalle juuri ennen lähtöämme; todella harmillista).
Järjestelyt sujuivat siis hyvin. Itse asiassa yllättävänkin hyvin. Olin nimittäin pelännyt pahinta, koska olin jo käynyt Lottamuseossa keväällä 2004 opettamani 5-luokan kanssa. Silloin järjestelyt eivät toimineet ollenkaan… Ainoastaan videoesitetys onnistui silloin tyydyttävästi. Sen jälkeen oppaan oli tarkoitus pitää meille kierros museossa, mutta se oli yhtä kaaosta (muistan pienen naisen piipittäneen jotain jossain nurkassa jonkun lotta-asuisen nuken vieressä luokan poikien ryntäillessä ympäri museota ja piharakennusta siistien sotavehkeiden perässä). Loppujen lopuksi ryntäilystä väsähtäneet oppilaat löysivät tiensä kanttiiniin ja olivat aikeissa ostaa sieltä syötävää, kun joku työntekijöistä erehdyksissä tarjosi heille ilmaiseksi mehua ja pullaa, koska oli jostain syystä luullut luokan maksaneen ne etukäteen… Puolet luokasta istui jo pöytien ääressä ja mussutti innoissaan “ilmaista pullaa”, kun minä hiki otsalla vihdoin saavuin paikalle ja ilmoitin hätääntyneenä kahvilanpitäjälle, että emme me olleet maksaneet mitään etukäteen. Siitä tämä sitten tietenkin suivaantui ja alkoi kiljua luokalle, että “mitään ei saakaan nyt syödä!”, mihin yksi pojista sitten reagoi kysymällä “no, oksennanks mä tän sit takasin?”, jne., jne., jne. (*huokaus*)
Varsinaisten juhlien jälkeen menin yöksi vanhempieni luokse Keravalle. Siellä olivat yötä myös äitini nuorempi veli ja tämän vaimo, jotka olivat tulleet juhliin Savonlinnasta asti. Pidimme siinä vielä pienet jatkot heidän kanssaan. Oli tosi mukavaa jutella heidän kanssaan pitkästä aikaa. Äiti vaikutti tyytyväiseltä juhliinsa, mikä on tietenkin tärkeintä. Varmasti kaikki muutkin kyllä viihtyivät.