Pe 28.9.2007
Pidin tänään elämäni ensimmäisen kokonaisen luennon (aiemmin olen siis pitänyt konferenssiesitelmiä, toiminut luokanopettajana ja vetänyt ihan sairaasti treenejä, mutta kokonaista 1,5 tunnin luentoa en ollut koskaan aikaisemmin pitänyt). Luennon aihe oli "Keskustelunanalyysi ja prosodiantutkimus" ja se toteutettiin laitoksellamme järjestettävän "Kielitieteen menetelmät" -kurssin puitteissa. Aihe on itselleni läheinen, koska teen siis väitöskirjassani nimenomaan prosodiantutkimusta keskustelunanalyyttisestä näkökulmasta.
Olin panostanut paljon luennon valmisteluun: sisällön suunnitteluun ja slaidien tekemiseen kului monta kokonaista työpäivää, ja tällä viikolla käytin paljon aikaa luennon harjoittelemiseen (oli syytäkin, koska vielä alkuviikosta esittämispuoli tuntui menevän ihan päin hanuria). Vihdoinkin eilen illalla harjoitellessani sain homman sujumaan toivomallani tavalla, ja tänään kaikki meni mielestäni jopa selvästi paremmin kuin olin olettanut. (Olin tosin unohtanut laittaa kannettavani kiinni seinään, mistä syystä akku alkoi piipata kesken luennon; sain kuitenkin onneksi tilanteen korjattua nopeasti, koska pöydän lähellä oli onneksi yksi vapaa pistorasia.)
Lähdin ensin liikkeelle keskustelunanalyysin esittelystä. Lyhyen yleisesittelyn jälkeen harjoittelimme KA:n peruskäsitteitä (vuoro, vuoron rakenneyksikkö, siirtymän mahdollistava kohta) ICCA-kongressin esitelmästäni ottamani suomenkielisen esimerkin avulla. Saman esimerkin kautta aloimme vähitellen siirtyä kohti prosodiaa tutustumalla tarkemmin Ogdenin, Hakulisen ja Tainion (2004) "tuttuuskuvioon". Tämän jälkeen pidin pienen yleisesittelyn prosodiantutkimuksesta (erilaisia lähestymistapoja, keskeisimmät parametrit, jne.) ja havainnollistin aihetta omien esimerkkieni avulla ("aaltoileva kuvio" Foucault-aineistosta ja "H-B-kuvio" Sartre-aineistosta). Lopuksi tein vielä pienen yhteenvedon luennon sisällöstä (luonnollisestikin lähinnä metodologisesta näkökulmasta) ja kävin läpi joitakin käytännön asioita.
Ihan loppuajasta alkoi tuntua siltä, että asiaa taisi tulla vähän liikaa liian nopeaan tahtiin ja että porukka alkoi ehkä hieman väsähtää. Pääsääntöisesti tuntui kuitenkin siltä, että kaikki meni hyvin: porukka vaikutti mielestäni kiinnostuneelta ja aktiiviselta, ja esityspuolikin meni ihan hyvin. Sain itse asiassa paljonkin itsevarmuutta tuosta oman esiintymiskykyni puolesta; en lukenut juuri mitään suoraan paperista, puhuin riittävän voimakkaalla äänellä, katsoin yleisöä, pysyin hyvin aikataulussa ja luento pysyi muutenkin hyvin kasassa. Aikaa jäi vielä 5 minuuttia, joten ehkä olisin voinut hieman hiljentää tahtia loppuvaiheessa, mutta toisaalta tuntui siltä, että porukka alkoi olla siinä vaiheessa jo sen verran väsähtänyttä, että oli parasta vain vetää homma suhteellisen nopeasti loppuun.
Ihan positiivinen kokemus siis kaiken kaikkiaan! Oli mukavaa jakaa muille omaa tietämystään ja saada kokemusta luennoinnista. Hyvä fiilis!! =)