
Ti 2.10.2007
Tänään olin ekoissa nyrkkeilytreeneissä. Ei tosin aivan tuntunut siltä kuin olisin ollut ekaa kertaa uuden lajin treeneissä, koska nyrkkeily on tosiaankin niin kuin potkunyrkkeilyä, jossa ei ole potkuja. Itse asiassa olin yllättynyt siitä, kuinka turvalliselta ja kevyeltä treenit tuntuivat, kun ei tarvinnut varoa potkuja. Tekniikat tuntuivat tutuilta, joskin koutsi usein huomautti minulle, että olin liian matalassa asennossa. Myös etukäden suorassa minulla tuntui olevan sellainen tekninen virhe, että etujalkani oli koukussa (pitäisi olla ihan tikkusuora); aluksi tuntui hankalalta lyödä jalka suorana, mutta treenin lopussa sain sen jo jollain tavalla skulaamaan.
Suurin osa treenistä meni lämmitellessä (aika kevyttä) ja tekniikkaharjoituksissa, jotka olivat siis hyvin samankaltaisia kuin kick-boxingissa. Parini ei ollut kovin hyvä ja hän tahtoi treenata selvästi löysemmin kuin minä, mikä oli vähän tylsää minun kannaltani (mutta ihan ok, kun kyse oli kuitenkin vasta ihan ekoista treeneistäni). Jossain vaiheessa hän hyytyi kokonaan ja alkoi vain lintsailla. Siinä vaiheessa siirryin itse hakkaamaan säkkiä (mikä on kivaa pari ekaa minuuttia, mutta alkaa sen jälkeen tuntua vähän tylsältä). Onneksi koutsi tajusi kysyä minulta, tahtoisinko heti kokeilla sparria, vaikka olinkin vasta ekoissa treeneissä. Tahdoinhan minä!! Otin siinä ensin pari erää kevyesti parin kundin kanssa. Meillä oli tietenkin hammassuojat ja pääsuojat, ja olin oikeastaan yllättynyt siitä, että koko ajan oikeastaan lyötiin vain suojaan (kukaan ei siis periaatteessa yrittänyt lyödä suoraan kasvoihin vaan lähinnä otsaan, joka oli hyvin suojattuna pääsuojuksen takana). Lisäksi kontakti oli koko ajan suhteellisen kevyt. Ei siis ollut ollenkaan vaarallinen fiilis (PALJON turvallisempi olo kuin esim. kick-boxingin matsitreeneissä, jossa tuli koko ajan monoa ohimoon, sääriluut kolisivat ja varpaat muussaantuivat). Sparraaminen oli siis todellakin tosi kivaa!! Koutsi (eli Pena) ja pari muuta äijää katsoivat siinä hetken aikaa sparraamistani, minkä jälkeen pääsinkin sitten ottamaan Penaa vastaa kehässä! Siinä tuli sitten pari tiukempaa iskua otsaan niin, että vähän tärähti, mutta iskut oli kuitenkin tarkasti suunnattu pääsuojukseen, joten mitään kipua ei tuntunut. En tajua, miten se äijä onnistuikin olemaan koko ajan iskujeni ulottumattomissa. Huiskin minkä kerkesin mutta koko ajan meni hutiin! Vain yhden kerran sain pistettyä ihan pienen hipaisun poskipäähän, minkä jälkeen olinkin sitten hetken aikaa köysissä iskusäkkinä (tuli vähän hittiä, mutta ei liian kovaa; se oli vain piristävää!).
Loppuun olisin kaivannut vielä jotain rääkkijumppaa, tms., mutta sellaista ei tällä kertaa ollut. Kevyt venyttely vain (*haukotus*). Treeneissä kyllä hiki lensi, mutta kuitenkin olin odottanut vielä kovempia treenejä. Hakisin noista treeneistä nimenomaan sellaisia oikein kunnon tyhjennystreenejä, joissa lähtisi kaikki mehut pihalle ja joista saisin suurinpiirtein ryömiä kotiin. Ihan sellainen fiilis ei kuitenkaan tullut, vaan olisin jaksanut hyvin vetää vielä muutaman erän kehässä, tms. Positiivinen yllätys oli siis treenien turvallisuus ja teknisyys: painotettiin paljon teknisiä yksityiskohtia ja kontrollia. Ennen sparraamista oli lämmitelty hyvin, kaikilla oli kunnon syndit ja iskut tähdättiin pelkästään suojiin. Se oli siis minusta jopa yllättävää (mutta positiivisessa mielessä, koska en välttämättä kaipaisikaan mitään nenäleikkausta, tms.). Ihan hyvä juttu siis tuo nyrkkeilyharrastus! Vaihtelua aikidoon, ja paljon turvallisempaa kuin vaikka judo (jossa tulee helposti nivelvammoja) tai kick-boxing (jossa saa iskujen lisäksi väistellä potkuja). Myös porukka vaikutti tosi rennolta ja mukavalta; kellään ei tuntunut olevan mitään asenneongelmaa vaan kaikki treenailivat kontrolloidusti ja vastustajaa kunnioittaen. Tietenkin täytyy katsoa, miten paljon käytännössä ehdin käydä noissa treeneissä, mutta eipä niistä mitään stressiä ole syytä ottakaan; tänään ainakin tuo oli tosi kaivattua rentoutusta arkeen (muuten olisin luultavasti vain istunut hermot riekaleina netin ääressä ja kärkkynyt CJL:n artikkelin päätöstä; hemmetti, kun se ei ole vieläkään tullut!!).