Esitelmä omasta tutkijanurasta HOPS-tilaisuudessa

Pe 19.9.2008

Toimin tänä syksynä laitoksellamme myös yhtenä ranskalaisen filologian HOPS-ohjaajana. Pidin siinä ominaisuudessa tänään pienen kymmenen minuutin esitelmän omasta tutkijanurastani romaanisten kielten yhteisessä HOPS-tilaisuudessa (ks. tilaisuuden ohjelma tästä). Tilaisuudessa olivat paikalla (periaatteessa) kaikki ranskalaisen, italialaisen ja espanjalaisen filologian ensimmäisen vuoden opiskelijat. Referoin alla vapaasti muotoiltuna puheeni tilaisuudessa (puhuin vapaasti etukäteen laatimieni ranskalaisten viivojen pohjalta; alla oleva teksti on rekonstruoitu merkintöjeni ja muistini pohjalta).

Osa 1: Esittäytyminen ja johdanto

• "Joo, moi! Nimeni on siis Mari Lehtinen ja toimin tohtorikoulutettavana täällä romaanisten kielten laitoksella, ranskalaisen filologian oppiaineessa. Olen mukana Langnet-nimisessä valtakunnallisessa kielentutkimuksen tutkijakoulussa. Lisäksi toimin laitoksella tuntiopettajana ja yhtenä HOPS-ohjaajana. Minua pyydettiin tähän tilaisuuteen puhumaan lyhyesti omasta tutkijaurastani." 

Osa 2: Historia

• "Historiasta sen verran, että aloin lukea ranskaa vasta lukiossa eli suhteellisen myöhään ehkä. Olin kyllä alusta lähtien tosi innostunut ranskan kielestä ja aloin harrastaa ranskaa myös koulutyön ulkopuolella (luin eri oppikirjasarjoja läpi, kiinnostuin ranskalaisista filosofeista, jne.). MUTTA syy siihen, miksi alun perin kiinnostuin ranskasta tuli ensisijaisesti kielen ulkopuolelta. Se johtui sellaisesta ehkä aika epätyypillisestä syystä, että olen harrastanut jo 20 vuotta aikidoa, ja aikido-opettajani on ranskalainen. Tästä syystä aloin 15-vuotiaana käydä säännöllisesti Ranskassa treenaamassa aikidoa. (Ranskassa on nimittäin erittäin korkea taso aikidossa, jos ette vielä tienneet…) Päätin myös silloin, että muuttaisin heti lukion jälkeen Ranskaan ja että minusta tulisi aikidon ammattilainen. (Naispuolisisia aikidon ammattilaisia on maailmassa erittäin vähän.)"
• "Tätä päämäärää tavoitellessa tulin samalla hakeneeksi lukion kolmannen luokan keväällä erääseen Pariisin yliopistoon (Université de René Descartes – Paris V) lukemaan yleistä kielitiedettä. Pääsin sisään ja muutin siis heti lukion jälkeen Pariisiin noin kahdeksi vuodeksi. Treenasin tuona aikana aikidoa kaksi kertaa päivässä (keskimäärin nelisen tuntia päivässä), joten opiskelu oli lähinnä sellaista harrastusluonteista… Välillä minulla olikin sellainen ongelma, että luentojen ajat menivät pahasti päällekkäin treeniaikojeni kanssa… Vaihdoinkin tästä syystä kerran yliopistoa ja ainevalintojakin useaan otteeseen: jos luentoajat eivät sopineet yhteen treenien kanssa, piti siis vaihtaa yliopistoa tai vähintäänkin ainevalintoja."
• "Pari vuotta myöhemmin palasin tänne Suomeen mm. loukkaantumisten takia ja aloin silloin opiskella täällä Helsingin yliopistossa ranskalaista filologiaa ja teoreettista filosofiaa. Tarkoitukseni oli kuitenkin palata Ranskaan mahdollisimman pian. Asiat menivät kuitenkin niin, että lopulta jäin tänne Suomeen ja aloin vähitellen viihtyä täällä itse asiassa ihan hyvin. Valmistuin maisteriksi vuonna 2003. Suoritin tutkinnon yhteydessä myös aineenopettajan pätevyyden ranskassa ja filosofiassa."   

Osa 3: Väitöskirjatyön taustaa

• "Väitöskirjani otsikko on vapaasti suomeksi käännettynä ’Radiodiskurssin  kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia’. (Olen kirjoittanut sen pääosin ranskaksi.) Ohjaajani on professori Juhani Härmä."
• "Minulle EI todellakaan ollut alusta lähtien itsestään selvää, että ryhtyisin maisterin tutkinnon jälkeen vielä tekemään väitöskirjaa. En ollut perustutkinto-opintojeni aikana mitenkään erityisen intohimoinen tai kunnianhimoinen opiskelija. Kyllä toisaalta kuitenkin aina tein kaiken, mitä piti tehdä. En siis myöskään ollut varsinaisesti mikään löysäilijä. Ihan sellainen tavallinen varmaankin."
• "Gradutyötä tehdessäni (eli vasta siinä vaiheessa kun olin juuri valmistumassa maisteriksi) aloin vähitellen kiinnostua tutkimuksesta. Tein gradutyöni muistaakseni noin kuudessa viikossa, joten ajallisesti prosessi ei kestänyt kovin kauan. Se kuitenkin herätti ajatuksia."
• "Valmistuttuani maisteriksi työskentelin yhden lukukauden verran peruskoulun viidennen luokan luokanopettajana. Tämä kokemus vahvisti merkittävästi motivaatiotani jatkaa vielä opintoja ja alkaa suunnitella tukijanuraa (vaikka oli se opettaminenkin kyllä oikeastaan ihan mukavaa, ainakin välillä)."
• "Aloitin jatko-opintoni vuonna 2004. Oikeastaan heti jatko-opintojen alussa minulle tuli sellainen fiilis, että palapelinpalat jotenkin alkoivat loksahdella paikoilleen. Tuli sellainen fiilis, että juuri tämä minua oikeastaan kiinnostaakin. Jatko-opintojen alusta lähtien olenkin sitten ollut mukana tässä hommassa ihan täysillä!"
• "Kävi sellainen tuuri, ett&a
  uml; sain hyvin pian aloittamiseni jälkeen ensimmäisen apurahani ja pystyin siksi lähestulkoon alusta lähtien tekemään väitöskirjaani täysipäiväisesti. Ensin työskentelin eri apurahoilla vuoden 2006 loppuun asti. Vuonna 2005 olin vajaan vuoden verran Pariisissa eräässä yliopistossa (Université de la Sorbonne Nouvelle – Paris III) jatko-opiskelijana. Muuten olen ollut täällä Helsingissä. Vuoden 2007 alusta lähtien minulla on sitten ollut tämä opetusministeriön rahoittama palkallinen tutkijakoulupaikka."

Osa 4: Väitöskirjatutkimuksen esittelyä

• "Mm. ajanpuutteen vuoksi en esittele tässä kovin tarkasti omaa väitöskirjatutkimustani. Tarkoitus on vain antaa jonkinlainen kuva siitä, mitä esimerkiksi voidaan tutkia. Alun perin tarkoitukseni oli jatkaa gradutyössäni käsittelemääni aihetta, joka koski epäröinnin ilmenemistä puheessa."  
• "Tilanne oli kuitenkin se, että väitöskirja-aineistoni koostui siis kuuluisien ranskalaisten filosofien radiopuheesta, ja kävi pian ilmi, että siinä ei esiintynyt kovinkaan paljon epäröintiä. Minulla oli siis kaksi vaihtoehtoa: piti joko vaihtaa aineistoa tai sitten piti vaihtaa aihetta. En tahtonut vaihtaa aineistoa, joten piti vaihtaa aihetta. Mutta oikeastaan se meni ihan hyvin niin, koska olin aineistoa litteroidessani kiinnittänyt huomiota tiettyihin melodisiin kuvioihin, joita tutkimieni henkilöiden puheessa esiintyi."

DIA, jossa näkyy "aaltoileva kuvio" puheanalyysiohjelma Praatin Editori-ikkunassa.  

• "Ja kun sitten näin ensimmäistä kertaa näitä tällaisia käyriä tietokoneruudulla (ks. DIA yllä), niin se oli RAKKAUTTA ENSI SILMÄYKSELLÄ!!! Tässä näkyy eräs tutkimani ilmiö Praat-puhealanyysiohjelman ’Editori’-ikkunassa. Olen tutkinut tässä tätä melodista kuviota, joka koostuu symmetrisistä sävelkulun eli perustaajuuden nousuista."

DIA, jossa näkyy keskustelunanalyyttinen litterointi Jean-Paul Sartren radiohaastattelusta.  

• "Tässä puolestaan on keskustelunanalyyttinen litterointi Jean-Paul Sartren radiohaastattelusta. Olen tutkinut tässä tällaista tietyissä kohdissa esiintyvää intonaatiokontuuria, jossa toiseksi viimeisellä tavulla esiintyy sävelkulun (eli perustaajuuden) nousu ja viimeisellä tavulla sävelkulun lasku."
• "Lisäksi olen tutkinut mm. sitä, miten kirjoitetun kielen välimerkkejä tulkitaan prosodisesti kirjoitettua tekstiä ääneen luettaessa (Albert Camus'n Sivullisessa, tarkemmin sanottuna). Mutta ei siitä nyt tässä oikeastaan sen enempää."
• "Väitöskirjani on nyt siinä vaiheessa, että sain siitä esitarkastuslausunnot pari viikkoa sitten. Väitöstilaisuuteni tulee olemaan lauantaina 10.1.2009." 
• "Kiitos mielenkiinnostanne ja tsemppiä opintoihin!"