Todistus tohtorin tutkinnosta

Ti 17.2.2009

Sain tänään todistuksen filosofian tohtorin tutkinnosta. Ihan hienoa, että on lopultakin pahvit kourassa ja voi käyttää FT-titteliä (ei se muuten, mutta kun sitä kysytään aika usein kaikenlaisissa lomakkeissa, jne.).

Publiikkitilaisuus oli ihan jees. Se pidettiin Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa tänään klo 15. Tohtoreita valmistui tässä publiikissa vain kolme. Olin aakkosjärjestyksessä toisena, joten sain todistukseni toisena. Dekaani sanoi ensin nimeni. Ampaisin eteen (hyvä, että en sentään karjaissut "HAI!!" 😉 ja olin siellä jo varmaan ennen kuin dekaani sai edes sanottua nimeäni loppuun. Jouduin sitten seisomaan siellä edessä ihan sikapitkään, kun dekaani luki väitöskirjani otsikkoa ranskaksi… (Hän lausui sen kyllä tosi hienosti, mutta se otsikko vain on niin hemmetin pitkä…) Mutta ihan hyvin se meni. Sain pahvin käteen, kättelin dekaania ja palasin takaisin paikalleni. Lisureita valmistui muistaakseni vain yksi. Maistereitakaan ei ollut kovin paljon. Kandeja oli jonkin verran, mutta jakotilaisuus sujui kuitenkin onneksi melko nopeasti. Sen jälkeen dekaani piti vielä pienen puheen. Puhe oli kevyen asiallinen ja hauskakin, ja pituudeltaan mielestäni juuri sopiva.

Publiikin jälkeen oli vielä kuohuviinitarjoilu. Laitoksemme ranskan proffat, Mervi ja Juhani, olivat paikalla, ja sain heiltä ruusun. Mutsi ja faija olivat myös paikalla, ja sain heiltäkin kukkia. Sitten vain hengailtiin kuohuviinilasi kourassa. Dekaanikin tuli hetkeksi hengailemaan porukkaamme, mikä oli tietysti ihan jees, mutta en oikein keksinyt mitään sanottavaa hänelle. Onneksi Mervi ja Juhani hoitivat small talk -puolen hänen kanssaan. Dekaanin jatkettua matkaa juttelin vielä hetken aikaa Mervin ja Juhanin kanssa mm. post doc -hankkeestani. Sitten porukka alkoikin jo lähteä pois. Mutsilla ja faijalla oli jemmassa Keravalla joku kauan sitten Madeiralta ostettu vuosikertaviini, jonka kävimme sitten korkkaamassa heidän luonaan. Pauliinakin liittyi sinä vaiheessa seuraamme. Kävimme myös syömässä eräässä nepalilaisessa raflassa Kerava cityssä. Sitten palasin takaisin tänne Kallioon. TOHTORINA.

Päivä oli ihan ok. Olin vetänyt aamulla normaalisti treenit Hämeentien salilla ja tehnyt duunia puolet päivästä (lähinnä Tekstinymmärtäminen II -kurssini arvioitavien kotikäännösten parissa), ennen kuin piti lähteä kotiin vaihtamaan vaatteita. Nyt on aika tavallinen olo. Tavallaan olen helpottunut ja tyytyväinen siitä, että lopultakin tämä prokkis on kokonaan paketissa ja todistus kädessä. Tavallaan on myös jotenkin tyhjä olo. Mitäs nyt? Kiirettä ja kaikenlaista tekemistähän minulla on ihan liikaakin, ja tutkimusrahoituskin minulla siis on, joten arkielämäni ei sikäli tästä muutu kovinkaan ihmeellisesti. Lähinnä minulla on tänä keväänä edessä paljon opetuksen valmistelua (minulla on tänä keväänä sekä Tekstinymmärtäminen II -kurssi että Fonetiikan alkeet -luentosarja, ja jälkimmäistä pidän vasta ensimmäistä kertaa). Jotenkin vain henkisesti sellainen vähän irrallinen olo. Mutta eiköhän se tästä vähitellen.