Ke 18.11.2009
(Klo 23.46): Siistiä! Palasin tänään tatamille! Maanantaina olin katsomassa Miran vetämiä “ystävyystreenejä” meillä, mutta en silloin vielä itse ollut tatamilla. Eilenkin pyysin vielä Pekkaa tuuraamaan, mutta TÄNÄÄN uskalsin jo mennä itse vetämään. Alun perin tarkoitukseni oli vain vetää eikä itse treenata lainkaan, mutta loppujen lopuksi kuitenkin treenasin itsekin muiden mukana samalla tavalla kuin yleensäkin. Ei vain millään malttanut olla menemättä mukaan. (“Mä oon mikä oon!”) Toisaalta tunnen itseni jo melkein terveeksi. Vähän on vielä nuhaa ja muita pieniä flunssaoireita, mutta muuten olen ihan jees.
Tuntui tosi kivalta treenata taas tauon jälkeen. Minullahan oli nyt yli viikon tauko, koska olin treenannut edellisen kerran viime viikon tiistaina aamulla. Olin pelännyt, että tuntisin itseni tosi raskaaksi ja jäykäksi, mutta itse asiassa fiilis kropassa oli ihan hyvä. Oli kerrankin palautunut olo. Yleensä aina edellisten päivien treenit painavat kropassa, eikä koskaan ehdi kunnolla palautua.
Myllyyn vaihdettiin viime viikolla uusi tatami. Se on nyt suunnilleen samanlainen kuin Tikkurilassa. Mielestäni se on tosi hyvä. Ei sen välttämättä tarvitsisi olla ihan niin pehmeä, mutta eipä siitäkään mitään erityistä haittaa ole (paitsi että tottuu turhan pehmeään tatamiin). Maton pinta on aivan täydellinen. Se liukuu juuri sopivasti ja tuntuu miellyttävältä jalan alla. Tosi jees, että kaupunki vihdoinkin panosti tatamiin, koska se edellinen ei todellakaan ollut kovin hyvä.
Tuli taas todistettua, että treenaaminen vaikuttaa tosi paljon mielialaani. Nyt on nimittäin paljon pirteämpi ja positiivisempi olo kuin alkuviikosta, jolloin olin jo töissä mutta en vielä treenannut. Olisin varmasti muutamassa viikossa ihan hermoraunio, jos en pääsisi treenaamaan. En tajua, miten jotkut voivat elää treenaamatta mitään.
To 19.11.2009
(Klo 12.49): No voi hanuri. Tuntuu siltä, että olen tulossa uudestaan kipeäksi. Eilen oli jo tosi hyvä olo (melkein terve), mutta nyt tuntuu siltä, että lämpö alkaa taas hieman nousta, ja kurkku alkaa tulla kipeäksi. Voi hemmetin hemmetti… Eilen treeneissä oli tosi hyvä olo, ja vedin mielestäni normaalia selvästi kevyemmät treenit, joten en usko, että se johtuu siitäkään. Tällä taudilla vain on ilmeisesti jostain syystä tapana uusia (#¤%&x!). Voi hemmettiläinen…
Su 22.11.2009
(Klo 15.55): Vedin eilen normaalisti parin tunnin treenit Myllyssä. Meni ihan hyvin. En tuntenut itseäni enää kovin kipeäksi. Eniten häiritsi se, että polvet tuntuivat jäykiltä tauon jälkeen. Se häiritsi hieman kovien ukemeiden tekemistä. Sunnuntaisin en enää vedä säännöllisesti treenejä, koska annoin syyskuun alusta lähtien vanhan sunnuntaivuoroni Antille. Ihan hyvä niin, koska siten pystyn tarvittaessa tekemään töitä sunnuntai-iltaisin, ja mielestäni on myös seuralle hyväksi, että Antillakin on säännöllinen jatkotason vetovuoro. Kaikki pitävät Antin treeneistä, ja treenimme täydentävät varmasti hyvin toisiaan.
Olen tänä viikonloppuna tuntenut itseni hieman väsyneeksi ja alakuloiseksi. Kai se on vain tämä pimeä vuodenaika sekä alituinen kiire ja stressi. Yritin äsken piristää itseäni tilaamalla netistä kaikki kuusi Suomisen perhe -elokuvaa. Mielestäni ne ovat omalla tavallaan tosi hauskoja, ja niissä on tiettyä vanhanajan fiilistä, josta pidän. Pidän myös historiallisista draamasarjoista, kuten Forsytein tarusta ja Hovimäestä. Olen jo aiemmin tilannut netistä nuo kaksi sarjaa kokonaisuudessaan.
Tänään minun ei onneksi tarvitse valmistella huomista opetusta, koska sain kaiken suunniteltua jo perjantaina. Jess! Sen sijaan aion tänään kirjoittaa eteenpäin erästä tieteellistä artikkelia, joka on ollut keskeneräinen jo ties kuinka pitkään (se kävi jo kerran refereillä arvioinnissa, ja nyt täytyy tehdä muutoksia, jotka ovat ärsyttävän suuria). Tiedän, että en ehdi arkisin työstää sitä, joten teen sitä nyt. Aion kuitenkin tehdä sen kotona enkä laitoksella, niin voin samalla seurata toisella silmällä telkkarista Talentin finaalia ja Kadonneen jäljillä -sarjaa. En tiedä, onko jotenkin huolestuttavaa, että tuollaiset telkkarisarjat alkavat kiinnostaa minua jossain määrin. Mihinhän tässä vielä päädytään…? Kohta varmaan hankin omakotitalon, auton ja koiran ja muutan jonnekin Nurmijärvelle. 8-/ (AAAAAARGH!!!!)
(Klo 21.57): Oli ihan mukava ilta. Sain ihan kivasti työstettyä sitä yhtä artikkelia, vaikka samalla katsoin Talenttia ja Kadonneen jäljillä. Talentissa ehkä hieman yllättävä esiintyjä voitti. Tietenkin Miikka Mäkelä oli tosi hyvä, mutta ehkä olisin veikannut, että pikemminkin Elmeri Rantalainen tai Iina Kangasharju olisi voittanut. Anyway, finaalissa oli mielestäni erittäin korkea taso. On meillä täällä Suomessa paljon talenttia!
Taidan kirjoittaa vielä vähän aikaa sitä yhtä artikkelia, koska ei väsytä vielä yhtään, ja on sopivan rauhallinen hetki.
(Klo 1.12): Sain ihan kivasti sitä artikkelia eteenpäin (jess!). Nyt siinä alkaisi kokonaan uusi kappale, joka todennäköisesti tempaisisi minut mukanaan koko yöksi, joten en viitsi aloittaa enää sitä. Huomenna (tai pikemminkin tänään) on taas pitkä opetusrupeama edessä: ensin kaksi tuntia fonetiikkaa ja sitten toinen samanlainen kielioppia. Pitäisi siis kai yrittää nukkua. Ei vain pahemmin nukuta. Tällä kertaa tämä unettomuus on kuitenkin kokonaan itse aiheutettua. Nukuin nimittäin ihan liian pitkään sunnuntaiaamuna. Anyway, kannatti tosiaan tehdä tänään tutkimusta, vaikka olikin sunnuntai. Se piristi minua kummasti. Nyt on paljon parempi fiilis kuin sunnuntaina päivällä, jolloin en ollut vielä tehnyt tutkimusta.
La 28.11.2009
Örgh, mikä kankkunen… No, ei tästä tämän enempää tässä.
Comments
2 responses to “Takaisin tatamilla”
En tajua muuten minäkään-nmimerkki: treenaamiseen kajahtanut jo 30 vuotta!
Joo, jos ei treenaisi, niin pitäisi varmaan rentoutuakseen vetää hirveet pleksit joka ilta, tai jotain, eikä se varmaankaan olisi kovin hyvä strategia…