Juhlanäytöksen harjoittelua

Ke 17.3.2010

Aloimme tänä aamuna Kenkki Juusolan kanssa harjoitella osuuttamme "Aikido 40 vuotta Suomessa" -juhlanäytöksessä. Näytös pidetään Energia Areenalla, Vantaalla, pääsiäispäivänä. Teemme siinä perinteisen mättökoreografian, joskin siinä on nyt aivan uudenlainen rakenne ja joitakin uusia liikkeitä. Siinä ei tällä kertaa ole mitään pelleilyä (kun se kuitenkin on juhlanäytös…), vaan vedämme sen tavallaan aika formaalilla kaavalla (säästetään ne pelleilyt sitten siihen meiän leffaprokkikseen…;;;-). Mutta tietysti teemme siis ihan TÄYSIÄ. Sehän on selvä. 😉 Ja on siinä tietysi joitakin aika rohkeita sovelluksia (Juuso ottaa mua päästä kiinni ja heittää voltilla takaperin selän yli, sit pari hyppypotkua, jne.) Meidän oli tänään vielä tarkoitus treenata sitä ihan rauhallisesti vain, mutta maltoimme tehdä sen rauhassa vain kolme kertaa. Neljäs kerta vedettiin jo ihan täysiä. Vedin yhden koukun läpi (*KLAK!*), lensin siitä selän yli voltista rähmälleen maahan (*TÖMPS!*), otin yhden takakiertopotkun läpi (*KLAK!*). Mut ei sil välii! Se oli silti ihan sairaan siistiä, ja päätimme, että vedämme sen joka tapauksessa ihan täysiä, vaikka emme edes ehtisi enää hioa sitä kovin paljon ennen pääsiäistä (tarkoitus on kyllä treenata vielä muutama kerta). Näyttääpähän vaan realistisemmalta, jos tulee muutama hitti läpi ja alastulot ei oo niinku permantovoimistelussa. 😉 Lisäksi teen juhlanäytöksessä Antin kanssa tantoa (tekniikoita puukkoa vastaan). Alamme näiltä näkymin treenata sitä osuutta lauantaina.

Ensi sunnuntaina vedän taas "ystävyystreenit" Tiksissä. Maanantaina on Bodaus-lehden haastattelu. Joo, todellakin, Bodaus-lehteen tulee juttu meitsistä, meidän seurasta ja aikidosta yleensäkin ("Kuka nauro?! Kuka nauro?!"). Tulevat maanantaina meidän treeneihin ottamaan kuvia sitä varten. Siitä tulee varmaan ihan kiinnostavaa. Edellinen lehtijuttu taisi olla se Meidän Suomi -lehden juttu, ja se oli kuitenkin suunnattu aika erilaiselle kohderyhmälle… Kai tässä haastattelussa kysytään lähinnä lajin luonteesta ja filosofiasta sekä siitä, miten itse treenaan ja valmennan, jne. Kun kyse on nimenomaan Bodaus-lehdestä, esiin nousevat helposti myös ruokavalioasiat. Mitähän siihenkin sanois…? "Muista kofeiinitasapaino!" Tai sitten voisin vaikka siteerata Anttia ja sanoa: "Banaanit on ihan ylimainostettuja. Niit joutuu vetää koko tertun!"

Viikon päästä lauantaina vedän Antin kanssa junnuleirin Rajatorpassa. Kiirastorstaina on yhden kamppailudokumentin kuvaukset. Esiinnyn siinä Teemu Kurjen kanssa dokkarin aikidoa käsittelevässä osassa. Yritetään tietysti tehdä mahdollisimman vauhdikasta ja näyttävää tekniikkaa (vähän niinku Christian Bercyssä, paitsi vielä vähän kovempaa… 😉 kun se kuitenkin näkyy joskus aikanaan telkkarissakin.

Että kaikenlaista häppeninkiä tässä tiedossa! =)

Ke 24.3.2010

(Klo 23.30): Jessus sentään, että on niskat jumissa… Ihan semmonen fiilis kuin joku olisi yrittänyt kiskoa multa päätä irti! Hmm… Mistähän se voisi johtua… 😉

Treenattiin tänä aamuna Juuson kanssa sitä meidän näytösosuutta. Se meni jo ihan kivasti tänään. Vähän vielä hienosäätöä joidenkin heittosuuntien kanssa, ja pientä sähläystä täydellä teholla tehdessä, mutta pääpiirteissään homma alkaa olla kasassa. Pääsin melkein joka kerta suoraan jaloilleni siitä pääheitosta, eikä kumpikaan ottanut tänään yhtään hittiä läpi. Jotenkin on vaan niskat ihan totaalisen jumissa. En tosin ole ihan varma, onko se tullut tuon näytöksen harjoittelusta vai jostakin muusta. Tälläkin viikolla on nimittäin ollut jo viidet treenit, vaikka on vasta keskiviikko. En kuitenkaan ainakaan muista, että olisin laskeutunut pää tai niskat edellä jostakin heitosta nyt tässä lähipäivinä.

Mutta jos on meitsillä paikat jumissa, niin niin on kuulemma Kenkkilälläkin. Hän oli käynyt työpaikkahierojalla ja valittanut "vähän" jumissa olevaa selkäänsä. Hierojan kommentti oli: "AI VÄHÄN?! Tämän pehmentämiseen tarttisi katujyrän!" Ja kun Juuso sen jälkeen mainitsi jumissa olevista jaloistaan, hierojan arvio oli: "Jollain sähköshokeilla nää saattaisi kyllä aueta…" =D

Aloimme treenata varttia yli seitsemältä aamulla. Olin itse vasta herännyt, mutta Juuso oli jo täydessä vauhdissa, koska hän oli kuulemma herännyt jo kolmelta aamulla tekemään duunia (kun ei muuten vuorokauden tunnit meinaa riittää). Olemme kumpikin sen koulukunnan ihmisiä, joiden mielestä nukkuminen on yliarvostettua puuhaa. Sehän kuluttaa lakanoita.

To 25.3.2010

(klo 9.36): Ai mun niskat…… Ai…. Ei käänny pää just yhtään. Pitää kääntää koko kroppaa, jos tahtoo kattoo sivulle päin. Ei hemmetti. No, mut eiköhän tää taas tästä.