Lundissa esitelmöimässä

1.12.2012

(Klo 14.10 Kööpenhaminan lentokentällä): Olen juuri palaamassa Lundista. Osallistuin siellä eilen Journée d'études sur des aspects phonétiques et phonologiques du français parlé et son acquisition -nimiseen tapahtumaan. Lundin yliopiston ranskan osasto on erikoistunut fonetiikkaan ja aivan erityisesti prosodiaan. Olen itse tehnyt väitöskirjani ranskan prosodiasta ja pidin elokuussa Göteborgin romanistikongressissa esitelmän siihen liittyvästä jatkotutkimuksesta. Sektioni puheenjohtaja Göteborgissa oli Lundin yliopiston ranskan proffa, Paul Touati. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän lähetti minulle kutsun Lundiin kertomaan tutkimuksistani. Lopulta sain kuulla olevani toinen pääesiintyjä tuossa eilisessä tapahtumassa. Toisen pääesitelmän piti professori Sophie Wauquier Pariisista (Université de Paris 8).

Omassa esitelmässäni oli kolme osaa. Kerroin ensin väitöskirjassa tutkimistani ranskan tunnusmerkillisistä kontuureista, koska paikalliset olivat (jostain käsittämättömästä syystä) kiinnostuneita nimenomaan niistä. Sen jälkeen puhuin kokeellisesta välimerkkien ja puheen prosodian suhteeseen kohdistuvasta tutkimuksestani. Siitä puhuin silloin Göteborgissakin. Lopuksi esittelin vielä lyhyesti Asperger-nuorten puheen prosodiaa käsitteleviä tutkimuksiani, vaikka ne ovatkin toistaiseksi kohdistuneet vain suomen kieleen. Aikaa oli 45 minuuttia, ja se riitti ihan hyvin, vaikka pelkäsin koko ajan ylittäväni aikani ja pidin siksi ehkä turhankin paljon kiirettä. Tekniikka toimi hyvin, ja esitelmän jälkeen syntyi todella paljon keskustelua. Aikaa keskusteluun oli periaatteessa varattu vain 15 minuuttia, mutta jatkoimme vielä kahvitauonkin yli (eli toiset 15 minuuttia), koska emme vain millään malttaneet keskeyttää!! =)))) Kun prosodiatutkijat pääsevät kerrankin kokoontumaan yhteen, niin SIITÄ todellakin syntyy paljon puhetta!!! Lisäksi pidin heti ensimmäisen esitelmän aamulla, joten kaikki olivat vielä virkeitä. Muutenkin keskustelu oli kyllä harvinaisen vilkasta. Usein tilanne meni siihen, että Paul Touati, Sophie Wauquier ja minä huusimme kuorossa kommentteja, koska kukaan meistä ei malttanut pitää päätään kiinni. =D Esitelmöitsijäparka saattoi jäädä hetkeksi aikaa ikään kuin sivulliseksi, kun me kolme vain lauoimme yhtä aikaa kukin omia näkemyksiämme. =D Se vaikutti varmaankin aika koomiselta ulospäin, mutta se oli todella antoisaa. Vaikka puhuimme välillä kaikki samaan aikaan, kuuntelimme kuitenkin myös toistemme kommentteja ja innostuimme niistä vain lisää! Kuten sanoin: kun kerrankin prosodiatutkijat pääsevät kokoontumaan yhteen, niin… X-)

Sophie Wauquier on erikoistunut sidontaan kielenoppimisen näkökulmasta. Itse en ole tutustunut sidontailmiöihin kuin opetuksen kautta, joten hänen esitelmänsä oli minulle todella informatiivinen ja herätti paljon ajatuksia. Olisi todella kiinnostavaa tehdä myös jotakin sidontaan liittyvää tutkimusta, mutta kaikkea on tietysti mahdotonta ehtiä. Yksi paikallisista jatko-opiskelijoista tutkii väitöskirjassaan sitä, kuinka Ruotsissa asuvat kaksikieliset (ruotsi-ranska) pikkulapset omaksuvat ranskan sidonnan suhteessa yksikielisiin (ranska) natiiveihin kielenpuhujiin ja vieraskielisiin (ruotsi) kielenoppijoihin. Tavattoman kiinnostavaa!!! Yksi toinen jatko-opiskelija puolestaan tekee väitöskirjaa, joka käsittelee hyvin samankaltaisia ilmiöitä kuin ne, joita minä olen tutkinut omassa väitöskirjassani. Kaiken lisäksi hän käsittelee niitä vuorovaikutuksellisen prosodiatutkimuksen näkökulmasta. Minulla oli tänään hänen kanssaan koko aamupäivän mittainen palaveri, jossa kävimme läpi hänen aineistoaan. Annoin hänelle neuvoja lähinnä siitä, miten kuvioiden foneettista muotoa kannattaisi kuvata. Vuorovaikutuksellinen puoli hänellä olikin jo aika hyvin selvillä. Todella mukavaa, että näin lähellä Suomea on tällainen ”ranskan prosodiatutkimuksen keskus”! =) Toivon mukaan tämä tapahtuma oli vasta avaus tulevalle yhteistyölle.

Vierailu oli ihan viimeisen päälle hyvin järjestetty. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa. Minulle varattiin valmiiksi lentoliput (Helsinki-Kööpenhamina-Helsinki) sekä junaliput Kööpenhaminan lentokentältä Lundiin. Hotellikin oli tosi hyvä (neljä tähteä), ja se sijaitsi ihan kaupungin keskustassa. Kun saavuin paikalle hotelliin tiistai-iltana, paikalliset isännät olivat jo valmiina hotellissa odottamassa. Lähdin saman tien heidän ja Sophie Wauquier’n kanssa ravintolaan syömään. Kollokvion väliajoilla oli kahvi- ja lounastarjoilu. Varsinaisen ohjelman jälkeen kävimme tutustumassa yliopiston poikkitieteelliseen tutkimuslaboratorioon. Siellä oli kaikkea tosi siistiä, kuten ”artikulaattori” eli laite, jolla voidaan kuvata ääntämiselinten toimintaa. 😎 Illalla menimme Grand Hotellin ravintolaan syömään. En käyttänyt matkan aikana yhtään kruunua omaa rahaa ennen kuin vasta tänään Lundin rautatieasemalla, kun tahdoin ostaa junamatkalle vähän evästä. Kaikki kulut maksettiin koko ajan (jopa Grand Hotellin narikkamaksu), ja sain eilen pitämästäni 45 minuutin esitelmästä vielä erikseen palkkaakin. Hämmästyttävää. Näköjään Lundin yliopistolla on ihan hyvä taloudellinen tilanne tällä hetkellä.

(Klo 18.54 kotona Kalliossa): I'm back!! Kaikin puolin todella antoisa reissu! Ei voi muuta sanoa. Ihan kiva kuitenkin taas palata kotiin normaaleihin arkikuvioihin.