Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 3: väärinkäsitykset

Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa.

Autismikirjon henkilöt ovat väärinkäsitysten suhteen kokeneita konkareita. Useat kertovat, että heidät on varhaislapsuudesta lähtien ymmärretty säännöllisesti väärin. Kukin keksii omia ratkaisumallejaan ongelmiinsa ja pyrkii toteuttamaan niitä. Alla on kuitenkin joitakin vinkkejä siitä, millaisia väärinkäsityksiä esimerkiksi voi syntyä ja miten niitä voi pyrkiä ratkaisemaan.

A) Sanojen väärin ymmärtäminen: Autismikirjon henkilöt sanovat tyypillisesti suoraan, mitä ajattelevat. Tämä voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, koska neurotyypillisessä maailmassa asioita ei yleensä sanota yhtä suoraan. Saattaa siis käydä niin, että autismikirjon henkilön sanat tulkitaan väärin, koska niihin tulkitaan sisältyvän jotakin sellaista, mitä niihin ei tosiasiassa sisälly. Voi myös käydä niin, että suoruuden tulkitaan välittävän jotakin sellaista asennetta, jota taustalla ei todellisuudessa ole. Vinkki autismikirjon henkilöille: kannattaa opetella pehmentämään sanoja erilaisilla ilmauksilla kuten “olen ajatellut, että voisikohan olla niin, että…”. Voit myös muotoilla huomiosi kysymysmuotoon, vaikka et alun perin olisikaan tarkoittanut kysyä mitään. Vinkki neurotyypillisille henkilöille: jos et ole varma, oletko ymmärtänyt autismikirjon henkilön sanoman tai sanotun välittämän asenteen oikein, älä provosoidu, vaan kysy. Autismikirjon henkilöt osaavat useimmiten osallistua varsin kompetentisti kysymys-vastaus -tyyppiseen vuorovaikutukselliseen toimintaan.

B) Asenteen väärin ymmärtäminen: Autismikirjon henkilöt eivät tyypillisesti ymmärrä tai edes juurikaan välitä siitä, millaisen kuvan antavat itsestään ulospäin. He toimivat omien sisäisten arvojensa ja motivaattoreidensa perusteella. Tästä syystä johtuen heihin saatetaan ulkoisen tarkkailun perusteella liittää asenteita, joita heillä ei tosiasiassa ole. Vinkki autismikirjon henkilöille: jos saat sellaista signaalia, että asenteesi on ymmärretty väärin, kannattaa pysähtyä miettimään, mikä teoissasi tai sanoissasi on luonut sellaisen vaikutelman, että mahdollinen väärinkäsitys on päässyt syntymään. Pureudu vaikutelman ytimeen ja pyri korjaamaan sen taustalla olevat vaikuttavat tekijät. Vinkki neurotyypillisille henkilöille: ole tietoinen siitä, että autismikirjon henkilö ei luultavasti ole tietoinen asenteesta, joka hänestä välittyy. Jos toiminnan ja/tai sanojen taustalla olevat sisäiset arvot ja motivaattorit kiinnostavat, älä ihmettele tai tuomitse, vaan kysy.

C) Toiminnan väärin ymmärtäminen: Autismikirjon henkilöillä on usein vahvoja kiinnostuksenkohteita, joiden perässä heidän ajatuksensa, sanansa ja toimintansa kulkevat lähes herkeämättä. Välillä tämä voi näkyä toiminnan tasolla esimerkiksi yliaktiivisena osallistumisena, välillä taas sosiaalisena vetäytymisenä. Omat kiinnostukenkohteet tavallaan menevät kaiken muun edelle ja määrittävät myös sosiaalista toimintaa. Vinkki autismikirjon henkilöille: kannattaa olla tietoinen siitä, että jos suljet kaikki ovet suhteessa ulkomaailmaan, toimintaasi aletaan tulkita, ja tulkinnat eivät välttämättä päädy aina oikeisiin johtopäätöksiin. On siis hyvä pitää sosiaalisia portteja tai vähintäänkin ikkunoita auki, vaikka kuinka tekisi mieli vain vetäytyä omiin oloihin työstämään omia kiinnostuksen kohteita. Vinkki neurotyypillisille henkilöille: ole tietoinen siitä, että jos autismikirjon henkilön toiminta vaikuttaa erikoiselta, hän todennäköisesti toimii vain omien sisäisten arvojensa ja motivaattoriensa perusteella ja keskittyy omiin erityisiin kiinnostuksenkohteisiinsa. Jos toiminnan ja/tai sanojen taustalla olevat sisäiset arvot ja motivaattorit kiinnostavat, älä ihmettele tai tuomitse, vaan kysy.

Tällaiset vinkit voivat auttaa joitakin autismikirjon henkilöitä sekä näiden kanssa toimivia neurotyypillisiä (ts. ei-autistisia) henkilöitä ymmärtämään, mistä väärinkäsitykset esimerkiksi voivat johtua. Toki jokainen henkilö on oma yksilönsä ja jokainen tilanne on aina erilainen. Täten myös yleispäteviä ratkaisumalleja on vaikea esittää.