Mari Wiklund

Author: Mari

  • Puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta

    —

    by

    Mari
    in ,

      Pidin tänään esitelmän Uusfilologisen yhdistyksen (UFY:n) kuukausikokouksessa aiheesta “Puheen prosodian ja kirjoitetun kielen suhteesta”. Käytännössä puhuin puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta sekä puheen prosodian ja alisteisuuden suhteesta. Tiivistän alle keskeisimmät johtopäätökseni puheen prosodian ja välimerkkien suhteeseen liittyen. Jätän prosodian ja alisteisuuden välisen suhteen kuvailun myöhempää blogikirjoitusta varten, jotta postauksestani ei tule liian pitkä.  On…

  • Toisen asemaan asettumisen vaikeus lievästi autististen henkilöiden keskusteluissa

    —

    by

    Mari
    in ,

    Autististen henkilöiden on tunnetusti vaikeaa asettua toisen asemaan. Täten heidän on myös vaikeaa ymmärtää toisten mielentiloja ja vuorovaikutuksellisia päämääriä sekä tehdä päätelmiä niiden perusteella. Vaikeus asettua toisen asemaan näkyy siksi myös keskustelun tasolla. Autististen henkilöiden on esimerkiksi vaikeaa ymmärtää vuorovaikutuksen implisiittisiä vihjeitä, heillä on taipumusta ymmärtää asiat kirjaimellisesti, ja heidän puheensa saattaa poukkoilla aiheesta toiseen.…

  • Kirjoitetussa kielessä vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, puheessa useita

    —

    by

    Mari
    in ,

    Kun tutkin kirjoitustulkkausaineistoa, jossa tuotetun kirjoitustulkkeen on määrä vastata mahdollisimman tarkkaan puhetta totesin, että on kiinnostavaa, että kirjoitetussa kielessä on yleisesti ottaen vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, kun taas puheessa niitä on useita! Puheessa kappaleenjaot määritellään suhteessa sävelkorkeuden muutoksiin: karkeasti sanottuna puhekappale vaihtuu, kun uusi lausuma alkaa edellistä lausumaa korkeammalta sävelkorkeuden tasolta. Jos topikaalinen siirtymä on suuri, myös…

  • Hanke ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä

    —

    by

    Mari
    in ,

    Olen suunnittelemassa tutkimushanketta ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä. Hankkeen päämääränä olisi selvittää, millaiset ääntämisvirheet ja vierasperäisen intonaation piirteet aiheuttavat ymmärrysongelmia kielenoppijoiden ja näiden keskustelukumppanien välisessä vuorovaikutuksessa. Oma asiantuntemukseni kohdistuu ranskan kieleen, mutta mukaan hankkeeseen olisi tarkoitus saada myös muiden kielten tutkijoita. Tutkijat voisivat olla esimerkiksi foneetikkoja ja keskusteluntutkijoita, mutta myös muut kiinnostuneet ovat…

  • The reading process of dynamic text – A linguistic approach to an eye movement study

    —

    by

    Mari
    in ,

      Selina Shaminin ja Liisa Tiittulan kanssa kirjoittamani artikkeli silmänliikkeiden ja liikkuvan tekstin kielellisen prosessoinnin suhteesta on nyt julkaistu SKY Journal of Linguistics -lehdessä. Artikkeli liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan kirjoitustulkkausprojektiin, jossa työskentelin tutkijatohtorina vuosina 2011-2012. Tässä artikkelin abstrakti:  “Using eye-movement analysis, the article examines the reading process of speech-to-text interpretation involving dynamic text emerging letter by letter…

  • Ymmärrysongelmat ja vajavainen ymmärrys

    —

    by

    Mari
    in ,

    Inspiroiduin pohtimaan ymmärrysongelmien luonnetta. Mielestäni on niin, että useinkaan kommunikaatio-ongelmien syynä ei ole suoranainen väärinymmärrys vaan useimmiten kyse on pikemminkin “vajavaisesta ymmärryksestä”. Ts. ymmärrämme jotakin jostakin asiasta, mutta emme ymmärrä koko sitä kokonaisuutta, joka olisi tarpeen ymmärtää. Emme siis välttämättä kovinkaan usein ymmärrä asioita täysin ‘väärin’. Ymmärrämme vain ‘liian vähän’. Missä sitten kulkee raja väärinymmärryksen ja…

  • Laihdutuskuuri jatkukoon

    —

    by

    Mari
    in

    Päätin nyt jatkaa laihdutuskuuriani sillä systeemillä, että merkitsen tähän alle joka päivä painoni muutoksen sekä suhteessa edellisen päivän painoon (ensimmäinen luku ilman sulkuja) että suhteessa alkupainoon eli tämän päivän painoon (jälkimmäinen luku suluissa). Lisäksi mainitsen, kuinka monta kaloria olen syönyt edellisenä päivänä. Periaatteessa siis lasken kaikki kalorit. En kuitenkaan aio suorittaa laskentaa viikonloppuisin enkä pyhäpäivinä…

  • Kavereitani Pariisissa

    —

    by

    Mari
    in

    Tuli mieleeni kirjoittaa jotain joistakin läheisimmistä ystävistäni Pariisissa. Olen tutustunut kaikkiin läheisimpiin ranskalaisiin ja muihin keskieurooppalaisiin ystäviini aikidon kautta. Kirjoitan tässä heistä pelkästään positiivisessa hengessä (mikä on normaalia ja helppoa, koska he ovat kaikki ihan ultrahyviä tyyppejä). Siksi uskallan mainita heidän etunimensä. CATHERINE: Catherine on ehdottomasti läheisin ystäväni Ranskassa. Tutustuin häneen jo silloin, kun kävin…

  • Rakkaudesta vauvaa kohtaan

    —

    by

    Mari
    in ,

    (Klo 7.00): Tuli mieleen kirjoittaa lyhyesti suhteestani heinäkuussa syntyneeseen Emilia-vauvaan sekä siitä, miten tämä suhde on ajan saatossa kehittynyt. Rakastuin vauvaani heti, kun sain tietää olevani raskaana. Kyse oli silloin vasta mitättömän pienestä alkiosta, jolla ei ollut ihmisen muotoa. Siltikin rakastin. Rakastin ehkä tarkemmin sanottuna ajatusta siitä, että olin jälleen raskaana, sekä sitä potentiaalia, joka…

  • Pilkku ja alisteisuus

    —

    by

    Mari
    in ,

    Olen väitöksen jälkeen tutkinut hieman myös pilkun prosodisen tulkinnan ja alisteisuuden ilmaisemisen välistä suhdetta. Tutkimusaineisto tuli ranskankielisestä radiolähetyksestä, jossa Albert Camus luki ääneen teoksensa Sivullinen (L’étranger) vuonna 1954. Tulosteni mukaan sivulauseen ja päälauseen välissä esiintyvä pilkku merkitään prosodisesti sävelkulun nousulla ja 0,4-0,6 sekuntia pitkällä tauolla 60 %:ssa tapauksista. Tämä ei ole yllättävää, koska sävelkulun nousu ilmaisee ranskassa…