Author: Mari
-
Prosodian rooli puheen kontekstualisoinnissa
Väittelin filosofian tohtoriksi tammikuussa 2009. Väitöskirjani (Lehtinen 2008) käsitteli puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Prosodialla tarkoitetaan sellaisia yhtä äännettä laajemmalle alalle ulottuvia puheen akustisia piirteitä kuin sävelkulkua, intensiteettiä, rytmiä, puhenopeutta ja tauotusta. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on “Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia”. Kopioin alle väitöskirjan suomenkielisen abstraktin: “Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin…
-
Musiikin nuottikuvion ja puheen intonaatiokuvion yhtäläisyyksiä
Tutkin väitöskirjassani mm. HB-kuvioksi (haut: korkea; bas: matala) kutsuttua intonaatiokuviota. Kyseinen intonaatiokuvio koostuu karkeasti sanottuna intonaation noususta ja sitä välittömästi seuraavasta laskusta. Kuvio ilmaisee puheessa tietyn rakenteellisen ja temaattisen yksikön päättymistä. Ilmiön tehtävät ovat kuitenkin hieman erilaiset riippuen siitä, onko intonaation lasku suurempi (ns. “vahva variantti”) vai pienempi (ns. “heikko variantti”) kuin sitä edeltävä nousu.…
-
Verbittömät virkkeet dramatisoinnin välineinä teatterissa
Olen puhutun kielen tutkija mutta askartelin jossain vaiheessa täysin harrastusluonteisesti ihan vähäsen kirjoitetun kielen parissa. Aiheena olivat verbittömät virkkeet Jean-Paul Sartren näytelmissä sekä niiden kääntäminen ranskasta suomeen. Kiinnostus aihetta kohtaan lähti pääasiassa opetuksesta (tämä oli kiva aihe opettaa opiskelijoille, koska finiittiverbittömiä virkkeitä löytyy paljon mm. ranskankielisistä lehdistä, ja ne ovat niissä tärkeä tyylikeino, kuten muut…
-
Viikko elämästäni äitiysloman aikana (vauva 4,5 kk)
Ma 14.11.2016 (Klo 22.19): Kirjoitin joskus vuosia sitten sellaista postaussarjaa, jossa kerroin elämästäni yliopiston lukuvuoden eri periodien aikana aina viikon kerrallaan. Ajattelin, että voisin ainakin kokeilla kirjoittaa samanlaisen postaussarjan (tai ainakin yhden postauksen) myös nyt äitiyslomani aikana. Ihan vaan huvin vuoksi ja myös siksi, että minulle itselleni jäisi jälkikäteen dokumentaatio siitä, millaista elämäni on ollut…
-
Sanaselitys: ‘uchideshi’
Joku kysyi minulta, mitä ‘uchideshi’ tarkoittaa. (Sehän on sana, joka toistuu jonkin verran blogissani, koska nuoruuteni aikidoidolit, Pascal Guillemin ja Bruno Gonzalez, olivat uchideshejä.) ‘Uchideshi’ on aikidossa mestarin valitsema “mestarioppilas” eli oppilas, joka ainoastaan harjoittelee aikidoa eikä tee työkseen muuta. Uchidesheistä tulee siis aikidon ammattilaisia, eikä oikeastaan pelkästään ammattilaisia vaan HUIPPUammattilaisia, suuria mestareita. Luonnollisestikin olisin…
-
Liittovalmentajaksi
Suomen Aikidoliiton hallitus on eilen kokouksessaan valinnut minut yhdeksi LIITTOVALMENTAJAKSI eli teknisen valiokunnan jäseneksi. Toimikauteni alkaa vuoden 2017 alussa ja kestää kaksi vuotta. Odotan innolla toimikauttani!! Kiitokset liiton hallitukselle luottamuksesta.
-
“Valokuvamallina” valokuvausoppaassa (2006)
Minua on pyydetty yhden kerran elämässäni valokuvamalliksi… Kyse oli toimimisesta mallina valokuvausoppaan hämäräkuvausta käsittelevässä kappaleessa vuonna 2006. (Onneksi kyse oli nimenomaan HÄMÄRÄkuvauksesta, ja onneksi siitä on jo kymmenen vuotta aikaa… 😀 ) Lähde: Koli, Antti (2010): Starttiopas digikuvaukseen. Jyväskylä: Docendo.
-
Lievästi autististen henkilöiden kuntoutuksesta
Eräs kollegani kysyi minulta eilen erääseen luentoonsa liittyen, onko minun mielestäni oikein opettaa sosiaalisia taitoja autismin kirjon ihmisille (lähinnä kai AS-henkilöille eli lievästi autistisille ihmisille), vai onko tämä mielestäni “heidän persoonallisuuteensa kajoamista”, tms. Kollegani opetusryhmässä oleva puheterapeutti oli kuulemma sanonut, että kuntoutuksesta yleisesti ajatellaan, että jos jostain ominaisuudesta on merkittävää haittaa henkilön arjessa, ominaisuutta kannattaa…
-
4. danin suorittaminen Ranskassa (2004)
Suoritin 4. danin, eli korkeimman vyökokeella suoritettavan vyöarvon aikidossa, Ranskassa heinäkuussa 2004. Vyökoe pidettiin Christian Tissier’n ohjaamalla kahden viikon kesäleirillä Roquebrune-sur-Argensissä (Varin departmentissa), Etelä-Ranskassa. Panostin siihen aikaan aikidoon erittäin vahvasti: vedin treenejä Finn-Aikin lisäksi myös Awasessa, Helsingin Kaapelitehtaalla, ja kävin leireillä jatkuvasti sekä Suomessa että ympäri Eurooppaa. Olin valmistunut filosofian maisteriksi syksyllä 2003 ja yrittänyt yhden syksyn ajan elää…
-
Mustan vyön suorittaminen Pariisissa (1995)
Suoritin mustan vyön aikidossa tammikuussa 1995. Olin täyttänyt 17 vuotta marraskuun lopussa 1994, joten olin hyvin nuori mustan vyön kokelas. Virallinen, kansainvälinen mustan vyön suorittamisen alaikäraja on 16 vuotta, joten olin ihan vähän harmissani, että ehdin kuitenkin täyttää 17 vuotta ennen vyökoetta… 😀 (Olin aikidon suhteen hyvin kunnianhimoinen siihen aikaan.) Anyway, tapahtuma ei jäänyt mieleeni aivan yhtä suurena kokemuksena…