Category: Blogi
-
Helsingin Sanomissa Portugalin metsäpaloihin liittyen (22.7.2022)
Minua haastateltiin Helsingin Sanomiin Portugalin metsäpaloihin liittyen kesällä 2022. Artikkeli julkaistiin 22.7.2022, ja sen voi lukea TÄSTÄ.
-
Pääkirjoitus: “Avoimen tieteen eri puolet” (Puhe ja kieli, 1/2022)
Kirjoitin muiden toimittajien (Mari Honko, Laura Kanto ja Joonas Råman) kanssa pääkirjoituksen avoimen tieteen eri puolista Puhe ja kieli -lehden numeroon 1/2022 (s. 1). Kirjoitus on myös julkaistu avoimesti verkossa.
-
Aikido-lehden artikkeli “Minun tieni”
Ensimmäiset vuodet aikidon parissa Aloitin aikidon Keravan Sandokain junioriryhmässä elokuussa 1988. Olin silloin 10-vuotias, juuri 5-luokan aloittanut koululainen. Aloittamispäätökseen vaikutti mm. se, että isosiskoni oli harrastanut judoa, ja sitä kautta minäkin kiinnostuin budolajeista. Aikidon harjoitusajat sopivat minulle paremmin kuin judon, joten aloitin aikidon. Ryhmää ohjasi Kari Pohjasniemi-sensei, ja lapsia oli ryhmässä yli 40. Budolajit olivat…
-
Kysymysten intonaatiosta suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa
Olen tutkinut Anne Riipan kanssa kysymysten intonaatiota suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme on juuri hyväksytty julkaistavaksi Journal of French Language Studies -lehdessä. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka päämääränä on tutkia kaunokirjallisten tekstien käyttöä kielenopetuksessa ja erityisesti ranskan intonaation opettamisessa. Aineistomme kielenoppijat (n = 15) osallistuivat aineistonkeruun aikaan Helsingin yliopiston…
-
Pääkirjoitus ”Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” (Puhe ja kieli, 2/2021)
Kirjoitin muiden Puhe ja kieli -lehden toimittajien kanssa pääkirjoituksen “Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” lehden numeroon 2/2021 (ss. 113-114). Pääkirjoitus on julkaistu avoimesti myös verkossa.
-
Virittäjä-blogissa teksti koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa
Virittäjä-blogissa on julkaistu minun ja Salla Kurhilan kirjoittama yleistajuinen teksti, joka pohjautuu Virittäjä-lehdessä julkaistuun tieteelliseen artikkeliimme koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa.
-
Finn-Aikin videonäytös (2020)
Kuvasimme aikido-oppilaideni kanssa marraskuussa 2020 Liikuntamyllyssä lyhyen aikidovideon Suomen Aikidoliiton 50-vuotisjuhlavuoden videonäytöskoosteeseen. Videossa esiintyvät Pekka Sipilä (2. dan), Aino Manninen (2. dan), Elsa Lehtonen (1. dan), Svetlana Berseneva (1. kyu) ja Wiklundien perheen edustajana tyttäreni Sophie Wiklund (7 vee). Videon on ammattitaidolla kuvannut ja leikannut Pekka Sipilä. Videon voi katsoa tästä: https://youtu.be/8zat9DdnBjI
-
Autismikirjon lasten ryhmäkuntoutuksessa käytetyt responssistrategiat
Olen tutkinut Simo Määtän kanssa ranskankielistä audiovisuaalista aineistoa, jossa kaksi naispuolista kuntouttajaa keskustelee neljän 11-13-vuotiaan autismikirjon pojan kanssa yksityisellä klinikalla Genevessä. Journal of Interdisciplinary Voice Studies -lehdessä julkaistavassa artikkelissamme esittelemme tuloksia tutkimuksistamme, jotka kohdistuvat kuntouttajien responssistrategioihin. Käytämme tutkimuksessamme keskustelunanalyysin menetelmiä yhdistettynä joihinkin diskurssianalyysin piiristä nouseviin näkökulmiin. Responssit joko hyväksyvät lasten puheenvuorot (kokonaan tai osittain) tai…
-
Puheen epäsujuvuus ja epäkieliopillisuus autismikirjon varhaisnuorten vuorovaikutuksessa
Olen tutkinut Minna Laakson kanssa autismikirjon varhaisnuorten puheen epäsujuvuutta ja epäkieliopillisuutta. Journal of Autism and Developmental Disorders -lehdessä julkaistavan tutkimuksemme (Wiklund & Laakso, tulossa) mukaan autismikirjon varhaisnuorten puheessa esiintyy enemmän epäsujuvuutta kuin neurotyypillisten (ts. ei-autististen) verrokkien puheessa. Autismikirjon henkilöiden puheessa epäsujuvuuden osuus oli aineistossamme 26,4 %, kun taas verrokkiryhmässä vastaava osuus oli 15,5 %. Tuloksemme…
-
Koodinvaihdot ja prosodia
Koodinvaihdolla tarkoitetaan kielen tai kielimuodon vaihtumista toiseksi samassa puhetilanteessa tai tekstissä. Koodinvaihtoja on tutkittu paljon, mutta niiden prosodisten piirteiden käsittely on jäänyt lähinnä maininnan tasolle. Lappalaisen (2004) mukaan koodinvaihdot on merkitty usein paralingvistisesti: vaihdoissa esiintyy muutos artikulaatiotavassa, äänenlaadussa tai sävelkorkeudessa taikka puhuja nauraa. Piccininin ja Garellekin (2014) kokeellisessa englanti-espanja -koodinvaihtoja käsittelevässä tutkimuksessa sama puhuja käytti…