Category: Blogi

  • Autistimikirjon poikien intonaation käyttö kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa

    Olen tutkinut Martti Vainion ja Kia Ihaksisen (Wiklund, Vainio & Ihaksinen, tulossa) kanssa autismikirjon varhaisnuorten intonaation käyttöä spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme julkaistaan pian Puhe ja kieli -lehden autismiteemanumerossa. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaan liittyy usein epätyypillisiä…

  • Prosodian rooli kuvailutulkkauksessa

    Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan näkövammaisille suunnattua tulkkausta, jossa elokuvaa, TV-ohjelmaa, taideteosta tai muuta visuaalista kohdetta kuvaillaan siten, että sen sisältö tulee myös näkövammaisen henkilön saavutettaville. Vaikka prosodian (ts. puheen melodian, voimakkuuden, rytmin, painotuksen, taukojen ja äänenlaadun) merkitys kuvailutulkkauksessa on ilmeinen, prosodiaa on aiemmin tutkittu hämmästyttävän vähän kuvailutulkkausaineistoissa. Uudessa tutkimuksessamme (Hirvonen & Wiklund, tulossa) tarkastelemme prosodian roolia taideteosten…

  • Autismikirjon varhaisnuorten prosodisia erityispiirteitä

    Autismikirjon henkilöiden puheeseen sisältyy usein prosodisia erityispiirteitä. ‘Prosodialla’ tarkoitetaan sävelkulkuun, äänenvoimakkuuteen, puherytmiin, puhenopeuteen, tauotukseen ja äänenlaatuun liittyviä piirteitä. Meidän (Wiklund & Vainio, 2019) tutkimuksemme kohdistui kolmeen autismikirjon poikien puheen prosodiseen erityispiirteeseen: 1) tasaiseen intonaatioon, 2) laajoihin sävelkulun vaihteluihin ja 3) “poukkoilevaan” sävelkulkuun. Näiden piirteiden esiintymät osoittivat, että prosodiset ääripäät ovat tavallisia autismikirjon varhaisnuorten puheessa. Aineistossamme…

  • Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 4: monenkeskinen vuorovaikutus

    Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Monenkeskinen vuorovaikutus on tyypillisesti vaikeaa autismikirjon henkilöille. Moni autismikirjon henkilö saattaa kyetä sujuvaan vuorovaikutukseen keskustellessaan jonkun kanssa kahden kesken, mutta monenkeskisessä vuorovaikutuksessa hän saattaa jäädä kokonaan ulkopuoliseksi. Alla on listattu joitakin…

  • Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 3: väärinkäsitykset

    Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 3: väärinkäsitykset

    Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöt ovat väärinkäsitysten suhteen kokeneita konkareita. Useat kertovat, että heidät on varhaislapsuudesta lähtien ymmärretty säännöllisesti väärin. Kukin keksii omia ratkaisumallejaan ongelmiinsa ja pyrkii toteuttamaan niitä. Alla on kuitenkin joitakin vinkkejä…

  • Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 2: vuorovaikutukseen osallistuminen.

    Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 2: vuorovaikutukseen osallistuminen.

    Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat yksi autismikirjon häiriön keskeisimpiä oireita (APA, 2013). Ongelmakohtia on useita. Alla on listattu niistä joitakin ja annettu käytännön ohjeita vuorovaikutustilanteista selviytymiseen. A) Vuorovaikutuksen aloittaminen. Aloitteellisuus vuorovaikutuksessa on…

  • Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 1: mistä asioista puhua kenellekin.

    Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 1: mistä asioista puhua kenellekin.

    Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöiden on tyypillisesti vaikeaa luoda ja ylläpitää ihmissuhteita (APA, 2013). Yksi tyypillinen ongelma heillä on rajojen hahmottamisessa: miten tietää, mikä ihmissuhde kuuluu mihinkin kategoriaan, ja miten hahmottaa kategorioiden välisiä rajoja.…

  • Ymmärrysongelmat ja vuorovaikutustaitojen opettaminen lievästi autististen varhaisnuorten kuntoutuskeskusteluissa

      Olen tutkinut ymmärrysongelmia ja vuorovaikutustaitojen opettamista autismikirjon varhaisnuorten kuntoutuskeskusteluissa Melisa Stevanovicin kanssa. Kuten tiedetään, autismiin liittyy monenlaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Artikkelimme (2018) lähtökohtana ovat aiemmassa tutkimuksessa tehdyt havainnot siitä, kuinka sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet näkyvät kuntoutuskeskusteluissa, joissa 11–13-vuotiaat lievästi autistiset, suomea äidinkielenään puhuvat pojat keskustelevat toistensa ja kuntouttajiensa kanssa. Keskustelunanalyysin menetelmää hyödyntäen pohdimme autististen poikien…

  • Open class repair initiators in a telephone-interpreted asylum screening interview

    A study authored by Simo Määttä and me focuses on open class repair initiators in an asylum screening interview (duration 2: 22: 15). The interview took place in Finland, and it was telephone-interpreted between Finnish, language spoken by the officer, and French, language used by the asylum seeker. An open class repair initiator indicates that the…

  • Ungrammatical utterances and disfluent speech as causes of comprehension problems in interactions of preadolescents with highly functioning autism

      A recent study authored by me and Minna Laakso (2019) describes the role of ungrammatical utterances and disfluent speech in the creation of comprehension problems between the participants in group therapy sessions of preadolescents with autism. The speech of the autistic preadolescents included frequent disfluencies and morpho-syntactic problems, such as wrong case endings, ambiguous…