Leiri Alajärvellä

Pe 11.5.2012

(Klo 13.23): Olen tässä parhaillaan junassa matkalla Helsingistä Seinäjoelle. Olen menossa täksi viikonlopuksi Alajärvelle, Etelä-Pohjanmaalle, vetämään aikidoleiriä. Tapahtuman järjestää Alajärven Aikidoseura Yawara Nage ry. En ole koskaan aikaisemmin ollut siellä vetämässä leiriä, joten ihan kiinnostavaa nähdä, millaisia treenajia siellä on, ja millaista tekniikkaa siellä on totuttu tekemään. Lisäksi tämä on tietenkin avartavaa Suomen maaseutumatkailua. Paikka sijaitsee 377 kilsan päässä Helsingistä, noin 70 kilsaa Seinäjoesta koilliseen… Matkustan ensin junalla Seinäjoelle. Sieltä minua tullaan hakemaan autolla.

Paikan päällä on tiedossa tiukka aikataulu, koska ohjaan harjoituksia sekä aikusille että junnuille. Tänä iltana ohjelmassa näyttäisi olevan  pitkähkö repeama ukemeita ja kehonhallintaa… Ensin tunti junnuille ja sitten vajaat kaksi tuntia aikuisille. Tästä taitaakin tulla aika rankka ilta. (Ainakin muille… **kjäh-kjäh** 😉  

La 12.5.2012

(Klo 0.18, Hotelli Alvariini, Alajärvi): Leirin ensimmäinen ilta meni ihan hyvin. Matkakaan ei tuntunut ihan niin pitkältä kuin olin etukäteen ajatellut. Juna tosin oli ihan täynnä porukkaa. Vedin ensin junnuille tunnin ukemeita ja kehonhallintaa. Käytännössä ne linkittyivät yhteen niin, että teimme erilaisia ukemi-harjoitteita ja sitten joitakin yksinkertaisia tekniikoita, joissa niitä pystyi harjoittelemaan lisää. Aluksi vedin nykyisen vakioalkulämmittelymme, jossa juostaan salia ympäri, tehdään melko tiukka lihaskuntoliikesetti ja sitten venytellään. Tuntia myöhemmin vedin saman alkulämmittelyn aikuisille (ja tein koko ajan kaiken itsekin). Toisella kerralla se alkoi jo tuntua melko rankalta. Myös aikuisten treeneissä teimme erilaisia ukemeita (eteen, taakse, esteen yli, ukemi heitosta, leimasin-ukemi, jne.). Teimme sekä erillisiä ukemi-harjoitteita että ukemeita sopivista tekniikoista. Teimme tekniikoina mm. taiataria (sekä bokkenin kanssa että ilman; siitä lähtee nimittäin kivasti ushiro ukemi "ranskalaisella tyylillä" tehtynä), ikkyo uraa ja sankyo omotea (leimasin-ukemia varten) sekä lopuksi kotegaeshia ja siitä tietysti kovaa ukemia.

Kolmen tunnin rupeama oli melko pitkä, mutta aika meni yllättävän nopeasti, vaikka tunsin itseni hieman väsyneeksi matkan jälkeen. Junnutreeneissä väkeä ei ollut kovin paljon, koska paikalla oli vain oman seuran junnuja, joita ei tietenkään näin pienellä paikkakunnalla voi olla kovin paljon, ja osa seuran edistyneimmistä junnuista sattui kuulemma olemaan juuri nyt jossakin luokkaretkellä, tms. Ihan hyvin saatiin kuitenkin treeni pyörimään. Aikuisten treeneissä porukkaa oli sitten paikalla yllättävänkin kivasti. Valtaosa oli paikallisia, mutta yksittäisiä osallistujia oli tullut paikalle myös ainakin Kauhajoelta, Seinäjoelta ja jopa Raahesta asti. =) Treenaajat ovat hyvässä kunnossa ja halukkaita treenaamaan intensiivisesti. Oli sellainen fiilis, että kaikki yrittivät koko ajan ihan täysiä (ainakin aikuisten treeneissä; junnutreeneissä ilmapiiri ei ollut aivan yhtä hyvä, koska kaikki eivät oikein jaksaneet keskittyä).

Treenisali sijaitsee jonkun rakennuksen kellarikerroksessa. Tatami koostuu neliömatoista, joita käytetään pääasiassa karatessa ja turvallisuusalan koulutuksissa. Aikidoon ne ovat hieman kovat, ja pinta on vähän nihkeä, mutta ei se minua pahemmin häirinnyt. Totuin sellaisiin mattoihin silloin, kun Finn-Aikilla oli muutama vuosi sitten toinen treenipaikka Hämeentiellä erään turvallisuusalan yrityksen tiloissa. Ihan hyvin siellä pystyi treenaamaan. Sali on melko pieni mutta sinänsä ihan kodikas verrattuna esim. Liikuntamyllyn meluisaan urheiluhallitunnelmaan. Majoitun Alajärven ainoaan hotelliin, Alvariiniin. Hotellin yhteydessä on myös keilahalli ja ravintola. Kävin heti treenien jälkeen kiskaisemassa hotellin ravintolassa havaijinleikkeen, valkosipuliperunat ja jälkkäriksi palan suklaakakkua (**röyh**). Oli ihan järjetön nälkä. Hotellihuone on suuri ja siisti. Hotelli on rakennettu vasta äskettäin, joten kaikki huoneessa on uutta. Myös langaton netti toimii hyvin, joten ei valittamista.

(Klo 21.16): Olen junassa matkalla Seinäjoelta Helsinkiin. Leiri sujui tänäänkin ihan hyvin. Hotellissa oli rauhallista, joten sain yöllä hyvin nukuttua. Aamulla vedin tukevan aamiaisen, ennen kuin Jarmo tuli hakemaan minua dojolle. Jarmo (Alajärven pääohjaaja) satutti eilen toisen pikkuvarpaansa treeneissä sen verran pahasti, että se on varmaankin murtunut (näytti ainakin juuri samalta kuin minun varpaani aina murtuneena ollessaan). Siltikin hän oli vielä tänäänkin aamupäivällä mukana treeneissä kolmen tunnin ajan. Aamulla vedin ensin tunnin junnuille itsepuolustustekniikkaa. Vedin niitä "aïkido défense" -tekniikoita, joita jossain vaiheessa värkkäilin. He pärjäsivät ihan hyvin. Tänään junnutreeneissä oli huomattavasti rauhallisempi ja ahkerampi tunnelma kuin eilen. Ei ollut ollenkaan samanlaista härdelliä kuin eilen hetkittäin. Porukkaakin oli tosin hieman vähemmän.

Aikuisten treeneissä teimme aamupäivätreeneissä tunnin jowazaa (hyökkääjä tarttuu puolustautujan kädessä olevaan jo-keppiin kiinni yrittääkseen estää tätä käyttämästä sitä / ottaakseen sen itselleen). En ollut vetänyt jowazaa aikoihin, joten oli ihan kivaa ja hyödyllistä käydä läpi niitä juttuja taas. Jo-treenin jälkeen teimme tunnin tantodoria eli puukkotekniikoita. Vedin siinä chudan tsuki kotegaeshia ja iriminagea, ja sen jälkeen yokomenuchi sankyota, koshinagea ja kaitennagea. Viimeksi mainittua en ollut tullut tehneeksi aikoihin. Tosi hyvä, että tuli kerrattua sekin. Lyhyehkön tauon jälkeen treenit jatkuivat taas. Iltapäivällä teimme aseetonta tekniikkaa. Vedin hyökkäysmuotona yokomenuchia. Ensimmäinen tunti tehtiin perustekniikkaa ja toinen tunti sovelluksia. Treenifiilis oli tänäänkin tosi innokas ja intensiivinen. Porukka oli pääasiassa sama kuin eilenkin. Sain tietää, että yksi osallistujista oli tullut leirille Kajaanista asti. Osallistujia oli siis Alajärven lisäksi Kauhajoelta, Seinäjoelta, Raahesta ja Kajaanista. Mukava yllätys, että paikallisten lisäksi leirille raahautui väkeä kauempaakin. =)

Vesa (Jarmon pikkuveli, joka myös ohjaa treenejä Alajärvellä) heitti minut treenien jälkeen autolla Seinäjoelle. Kävimme ensin raflassa syömässä ja odottelimme sitten hetken aikaa rautatieaseman kahv
ilassa. Oli kiinnostavaa kuulla, millaista aikidotoiminta on pienellä paikkakunnalla. Pojat olivat pistäneet seuran pystyyn muutama vuosi sitten. Sitä ennen veljekset olivat harjoitelleet takapihallaan. Isoveli, Jarmo, oli aloittanut aikidon Seinäjoella ja opetti innokkaasti tekniikoita kotona pikkuveljelleen. Nyt Jarmo on 24 ja Vesa 18, ja he pyörittävät seuraa verotoimiston kellarissa. Lisäksi Jarmo pitää samoissa tiloissa turvallisuusalan koulutuksia. Seurassa harjoittelee pääasiassa parikymppisiä nuoria miehiä. Taso on yllättävän hyvä, vaikka mustia vöitä ei ole kuin yksi (Jarmo). Treenitapa on suoraviivainen ja fyysinen, mistä syystä porukka vaikutti olevan hyvässä kunnossa. Järjestäjät kehuivat treenieni fyysisyyttä ja teknistä luovuutta. Hauska kuulla, että treeneistä oli iloa ja hyötyä. Niitä oli myös mukava vetää. 

Tuntui muuten vähän hassulta, kun jotkut leiriläiset (parikymppiset nuorukaiset) teitittelivät minua keskustellessaan kanssani treenien väliajalla. X-) Ehkä se on jotenkin tavallisempaa Pohjanmaalla kuin Helsingissä. En osaa sanoa.