Author: Mari

Puheen prosodisten piirteiden (sävelkulun, voimakkuuden, rytmin, taukojen, puhenopeuden, jne.) multimodaalinen luonne tulee esille muun muassa siinä, että ne toimivat yhteistyössä vuorovaikutuksen kielellisten piirteiden ja eleiden kanssa. Esimerkiksi luokkahuonetilanteissa opettajalla on käytössään monikanavainen järjestelmä, jota hän voi hyödyntää seuraavaa puhujaa valitessaan. Kielellisten keinojen lisäksi hän voi merkitä prosodisesti seuraavan puhujan valintaa ilmaisevan puhuttelusanan sekä katsoa, nyökätä tai…

Jotakin tällaista mietin väitöskirjassani puheen kontekstualisoinnin luonteesta: että kontekstualisointi olisi kuin noesis Husserlin fenomenologiassa. Että eri kielen tasot – kuten leksikaalinen, syntaktinen, episteeminen, morfologinen, foneettinen, vuorovaikutuksellinen, jne. – olisivat noemoja eli eräänlaisia kognitiivisia rakenteita, ja näihin liittyvät raa’at aistimukset (äänteet, prosodiset piirteet, syntaktiset rakenteet, sanat, morfologiset elementit, puhekumppanin reaktioista aiheutuvat vuorovaikutukselliset piirteet, jne.) saisivat tietoisuudessa “informaationsa” intentionaalisen noesis-ajatusprosessin kautta. Kukin…

Pian väittelemisen jälkeen puuhastelin hetken aikaa pienen vertailevan tutkimuksen parissa. Kyseisen tutkimuksen päämääränä oli vertailla ranskan intonaatiojärjestelmää ja Sara Routarinteen (2003) tutkimia sävelkulun loppunousuja nuorten Helsingissä asuvien tyttöjen puheessa. Tutkimukseni osoitti, että vaikka suomen ja ranskan intonaatiojärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja vaikka kyseiset kielet eivät ole sukua keskenään, lausumanloppuisten sävelkulun nousujen osalta niissä oli tutkitun aineiston valossa…

Jatko-opintojeni loppuvaiheilla minulla oli joitakin tutkimusharrastuksia, jotka liittyvät välimerkkien käyttöön ranskankielisissä chat-keskusteluissa. Tutkimusteni mukaan kirjoitetussa kielessä tavallisesti pisteen ilmaisemaa päättyvyyttä chat-keskusteluissa ilmaisi useimmiten “nollamerkki” eli välimerkin poisjättäminen. Jatkuvuutta puolestaan ilmaisi kolme pistettä. Lisäksi kolmea pistettä käytettiin mm. vuoron fragmentoimiseen, ja se liittyi myös usein erilaisiin puhetoimintoihin kuten uuden osallistujan mukaan tulemiseen, tervehdyksiin, puhutteluun ja chatistä poistumiseen. Pisteiden…

Tein kirjoitustulkkaushankkeessa työskennellessäni (v. 2011-2012) yhteistyötä mm. tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa. Yhteistyön pohjalta syntyi mm. artikkeli, joka käsittelee silmänliikkeiden ja dynaamisen tekstin kielellisen prosessoinnin suhdetta kirjoitustulkkauksessa. Kirjoitin artikkelin yhteistyössä Selina Sharminin (Tampereen yliopisto) kanssa. Selina Sharmin on artikkelin ykköskirjoittaja, ja juttu julkaistiin osana hänen väitöskirjaansa vuonna 2015. Tutkimuksemme tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan dynaamisen tekstin sana…

Julkaisin vuonna 2015 Ranskan ääntämisoppaan. Tässä katkelma oppaan esipuheesta: “Ranskan kielen äänteet tuottavat usein ongelmia suomea äidinkielenään puhuville kielenoppijoille. Syynä tähän ovat kielten varsin erilaiset äännejär­jestelmät. Yhtäältä ranskassa on joitakin foneemeita, joita suomessa ei ole lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi frikatiivit eli hankausäänteet /ʒ/ (esim. sanassa jeune, ’nuori’) ja /ʃ/ (esim. sanassa vache, ’lehmä’). Toisaalta jotkut sinänsä…

Työskentelin vuosina 2011-2012 tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, joka kohdistui kirjoitustulkkaukseen. Kirjoitustulkkausta tarvitaan kommunikoinnin apuvälineeksi kuuroille ja huonokuuloisille. Kirjoitustulkkauksessa tulkki siirtää puheen mahdollisimman tarkasti kirjoitettuun muotoon siten, että se tulee näkyville tietokoneruudulle tai valkokankaalle. Sain tutkimuksissani selville mm. sen, että kirjoitustulkit pitävät intonaation nousua topikaalista siirtymää ilmaisevana merkkinä. Kun puheessa tapahtui nk. pitch reset, eli…

Ryhdyin erään kollegani kanssa käymäni keskustelun johdosta pohtimaan, miten autistisia henkilöitä tulisi kohdata. Mieleeni tulevat äkkiseltään seuraavat asiat: KATSEKONTAKTI: Autistiset henkilöt välttelevät tyypillisesti katsekontaktia. Tämän arvellaan johtuvan mm. aistiyliherkkyyksistä ja tästä aiheutuvasta aistien ylikuormittumisesta. Autististen henkilöiden on siksi muita vaikeampaa keskittyä puheen tuottamiseen, jos he joutuvat katsomaan puhekumppaniaan silmiin. Kuuntelemisen aikana katsekontaktin pitäminen ei ole yhtä…

Julkaisin vuonna 2015 ranskalaisessa L’information grammaticale -lehdessä artikkelin intonaation ja välimerkkien havaitsemisen suhteesta. Tutkimukseni mukaan syvä intonaation lasku, joka saavuttaa puhujan äänialan pohjan ja jota seuraa tauko (ns. “B-B-” -kontuuri) liitetään vahvasti pisteen läsnäoloon. Jos lasku on vähemmän syvä (ns. “BB”-kontuuri), eli lasku on huomattava mutta ei saavuta puhujan äänialan pohjaa, assosiaatio pisteeseen on vähemmän voimakas. Mertensin teorian…

  Kirjoitin viime keväänä seuraavan lyhyen blogitekstin yliopistopedagogiikan aineopintojen “Koulutus kansainvälisessä toimintaympäristössä” -kurssin (YA3) blogiin. Olen laatinut aiheesta myös keskusteluartikkelin, jossa viittaan laajasti lähteisiin, taustoitan ongelmaa, jne. Tekstin julkaisuprosessi on kuitenkin vielä kesken, joten en voi vielä linkittää sitä tähän.   TYTTÖJEN JA POIKIEN ARVOSANOJEN EROISTA “Sirkku Kupiainen piti kurssilla esitelmän 17.3.2016 aiheesta “From Compulsory to Upper Secondary Education in Finland”.…