Category: Blogi
-
Podcast autististen varhaisnuorten vuorovaikutuksesta
1.12.2018 Olin Johanna Isosävin vieraana Ranskaa raakana! -podcast-sarjassa. Johanna kuvailee jaksoa näin: “18. jaksossa vieraanani jatkaa Mari Wiklund, joka kertoo autististen nuorten vuorovaikutuksesta. Millaisia haasteita heillä on? Onko haasteissa eroja suomen- ja ranskankielisten välillä? Mari antaa myös neuvoja vuorovaikutukseen autististen henkilöiden kanssa.” LINKKI PODCASTIIN
-
Podcast ranskan ääntämisestä
14.11.2018 Olin Johanna Isosävin vieraana “Ranskaa raakana!” -podcast-sarjassa. Johanna kuvailee jaksoa näin: “17. jaksossa vieraanani on Ranskan ääntämisoppaan (2015) kirjoittaja, dos. Mari Wiklund. Hän kertoo ranskan kielen ääntämisestä. Mitkä äänteet tuottavat vaikeuksia erityisesti meille suomalaisille? Miten äänteitä kannattaa harjoitella? Marin vinkit auttavat niin kielenoppijoita kuin opettajiakin.” LINKKI PODCAST-JAKSOON
-
Lausumien välisen riippuvuuden ilmaiseminen prosodisin keinoin
13.11.2018 Monologinen puhe koostuu tyypillisesti temaattisista ja rakenteellisista kokonaisuuksista, ‘puhekappaleista’. Uusi puhekappale alkaa karkeasti sanottuna silloin, kun uusi lausuma alkaa edellisen lausuman alkua korkeammalta sävelkorkeuden tasolta. Myös puhekappaleiden sisällä lausumien välisiä suhteita ilmaistaan prosodisin keinoin. Tunnusmerkitön tapa ilmaista kahden peräkkäisen lausuman välistä suhdetta on aloittaa uusi lausuma edellisen loppua korkeammalta tasolta. Jos kuitenkin peräkkäiset lausumat…
-
“Omenasieppari” – vuorovaikutustutkimusta tutkijoille, töitä autistisille ja kehitysvammaisille henkilöille
Kesä on täällä ja ensimmäiset omenatkin nurkan takana! Nyt on siis aika varmistaa, ettei ylijäämäomenoista ole huolta tänä vuonna – kutsumalla Omenasiepparit kylään! Tiimit keräävät ylimääräiset omenat ja siistivät pihasi loistokuntoon. Samalla teet hyvää! Omenasieppari-tiimit koostuvat nimittäin kokonaisuudessaan kehitysvammaisista ja autismin kirjon henkilöistä. Osaavien ohjaajien johdolla he keräävät käyttämättä jäävät omenat, haravoivat pihasi ja rakentavat…
-
Prosodian ja alisteisuuden suhteesta
Jatkan tässä blogipostauksessani tiivistelmää esitelmästä, jonka pidin Uusfilologisen yhdistyksen kuukausikokouksessa 27.4.2017. Kerron alla esitelmäni toisesta osasta, joka kohdistui prosodian ja alisteisuuden suhteeseen. Yhteinen kriteeri ‘alisteisuuden’ määrittelyssä on ‘riippuvuus’ (dependency). Tämän käsityksen mukaan sivulause ei voisi esiintyä yksin, vaan päälauseen ja sivulauseen välillä vallitsee epäsymmetrinen riippuvuussuhde. Lisäksi toisinaan sivulausetta on pidetty päälauseen lauseenjäsenenä. Joidenkin tutkimusten mukaan…
-
Puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta
Pidin tänään esitelmän Uusfilologisen yhdistyksen (UFY:n) kuukausikokouksessa aiheesta “Puheen prosodian ja kirjoitetun kielen suhteesta”. Käytännössä puhuin puheen prosodian ja välimerkkien suhteesta sekä puheen prosodian ja alisteisuuden suhteesta. Tiivistän alle keskeisimmät johtopäätökseni puheen prosodian ja välimerkkien suhteeseen liittyen. Jätän prosodian ja alisteisuuden välisen suhteen kuvailun myöhempää blogikirjoitusta varten, jotta postauksestani ei tule liian pitkä. On…
-
Toisen asemaan asettumisen vaikeus lievästi autististen henkilöiden keskusteluissa
Autististen henkilöiden on tunnetusti vaikeaa asettua toisen asemaan. Täten heidän on myös vaikeaa ymmärtää toisten mielentiloja ja vuorovaikutuksellisia päämääriä sekä tehdä päätelmiä niiden perusteella. Vaikeus asettua toisen asemaan näkyy siksi myös keskustelun tasolla. Autististen henkilöiden on esimerkiksi vaikeaa ymmärtää vuorovaikutuksen implisiittisiä vihjeitä, heillä on taipumusta ymmärtää asiat kirjaimellisesti, ja heidän puheensa saattaa poukkoilla aiheesta toiseen.…
-
Kirjoitetussa kielessä vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, puheessa useita
Kun tutkin kirjoitustulkkausaineistoa, jossa tuotetun kirjoitustulkkeen on määrä vastata mahdollisimman tarkkaan puhetta totesin, että on kiinnostavaa, että kirjoitetussa kielessä on yleisesti ottaen vain yhdentasoisia kappaleenjakoja, kun taas puheessa niitä on useita! Puheessa kappaleenjaot määritellään suhteessa sävelkorkeuden muutoksiin: karkeasti sanottuna puhekappale vaihtuu, kun uusi lausuma alkaa edellistä lausumaa korkeammalta sävelkorkeuden tasolta. Jos topikaalinen siirtymä on suuri, myös…
-
Hanke ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä
Olen suunnittelemassa tutkimushanketta ääntämisongelmien ja vierasperäisen intonaation roolista ymmärrysongelmien synnyssä. Hankkeen päämääränä olisi selvittää, millaiset ääntämisvirheet ja vierasperäisen intonaation piirteet aiheuttavat ymmärrysongelmia kielenoppijoiden ja näiden keskustelukumppanien välisessä vuorovaikutuksessa. Oma asiantuntemukseni kohdistuu ranskan kieleen, mutta mukaan hankkeeseen olisi tarkoitus saada myös muiden kielten tutkijoita. Tutkijat voisivat olla esimerkiksi foneetikkoja ja keskusteluntutkijoita, mutta myös muut kiinnostuneet ovat…
-
The reading process of dynamic text – A linguistic approach to an eye movement study
Selina Shaminin ja Liisa Tiittulan kanssa kirjoittamani artikkeli silmänliikkeiden ja liikkuvan tekstin kielellisen prosessoinnin suhteesta on nyt julkaistu SKY Journal of Linguistics -lehdessä. Artikkeli liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan kirjoitustulkkausprojektiin, jossa työskentelin tutkijatohtorina vuosina 2011-2012. Tässä artikkelin abstrakti: “Using eye-movement analysis, the article examines the reading process of speech-to-text interpretation involving dynamic text emerging letter by letter…