Author: Mari
-

Kysymysten intonaatiosta suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa
Olen tutkinut Anne Riipan kanssa kysymysten intonaatiota suomea äidinkielenään puhuvien ranskan kielen oppijoiden puheessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme on juuri hyväksytty julkaistavaksi Journal of French Language Studies -lehdessä. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka päämääränä on tutkia kaunokirjallisten tekstien käyttöä kielenopetuksessa ja erityisesti ranskan intonaation opettamisessa. Aineistomme kielenoppijat (n = 15) osallistuivat aineistonkeruun aikaan Helsingin yliopiston…
-

Pääkirjoitus ”Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” (Puhe ja kieli, 2/2021)
Kirjoitin muiden Puhe ja kieli -lehden toimittajien kanssa pääkirjoituksen “Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen” lehden numeroon 2/2021 (ss. 113-114). Pääkirjoitus on julkaistu avoimesti myös verkossa.
-

Virittäjä-blogissa teksti koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa
Virittäjä-blogissa on julkaistu minun ja Salla Kurhilan kirjoittama yleistajuinen teksti, joka pohjautuu Virittäjä-lehdessä julkaistuun tieteelliseen artikkeliimme koodinvaihtojen prosodiasta Kanadassa asuvan ulkosuomalaisen puheessa.
-
Suomea äidinkielenään puhuvien ranskan oppijoiden puheen piirteet -hanke
Käynnistin syksyllä 2020 Maija Lehtosen rahaston rahoituksella tutkimushankkeen, joka kohdistuu suomea äidinkielenään puhuvien eritasoisten ranskan kielen oppijoiden puheen prosodiaan, sidontataitoihin ja vierasperäiseen korostukseen. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus tutkia syntyperäisten puhujien ja aloittelevien kielenoppijoiden välisiä ymmärrysongelmatilanteita, jotka liittyvät foneettisiin piirteisiin. Hankkeessa käytetään sekä määrällisiä (akustinen ja kokeellinen fonetiikka) että laadullisia (keskustelunanalyysi) menetelmiä. Hanke toteutetaan yhteistyössä useiden…
-
Finn-Aikin videonäytös (2020)
Kuvasimme aikido-oppilaideni kanssa marraskuussa 2020 Liikuntamyllyssä lyhyen aikidovideon Suomen Aikidoliiton 50-vuotisjuhlavuoden videonäytöskoosteeseen. Videossa esiintyvät Pekka Sipilä (2. dan), Aino Manninen (2. dan), Elsa Lehtonen (1. dan), Svetlana Berseneva (1. kyu) ja Wiklundien perheen edustajana tyttäreni Sophie Wiklund (7 vee). Videon on ammattitaidolla kuvannut ja leikannut Pekka Sipilä. Videon voi katsoa tästä: https://youtu.be/8zat9DdnBjI
-
Autismikirjon lasten ryhmäkuntoutuksessa käytetyt responssistrategiat
Olen tutkinut Simo Määtän kanssa ranskankielistä audiovisuaalista aineistoa, jossa kaksi naispuolista kuntouttajaa keskustelee neljän 11-13-vuotiaan autismikirjon pojan kanssa yksityisellä klinikalla Genevessä. Journal of Interdisciplinary Voice Studies -lehdessä julkaistavassa artikkelissamme esittelemme tuloksia tutkimuksistamme, jotka kohdistuvat kuntouttajien responssistrategioihin. Käytämme tutkimuksessamme keskustelunanalyysin menetelmiä yhdistettynä joihinkin diskurssianalyysin piiristä nouseviin näkökulmiin. Responssit joko hyväksyvät lasten puheenvuorot (kokonaan tai osittain) tai…
-
Puheen epäsujuvuus ja epäkieliopillisuus autismikirjon varhaisnuorten vuorovaikutuksessa
Olen tutkinut Minna Laakson kanssa autismikirjon varhaisnuorten puheen epäsujuvuutta ja epäkieliopillisuutta. Journal of Autism and Developmental Disorders -lehdessä julkaistavan tutkimuksemme (Wiklund & Laakso, tulossa) mukaan autismikirjon varhaisnuorten puheessa esiintyy enemmän epäsujuvuutta kuin neurotyypillisten (ts. ei-autististen) verrokkien puheessa. Autismikirjon henkilöiden puheessa epäsujuvuuden osuus oli aineistossamme 26,4 %, kun taas verrokkiryhmässä vastaava osuus oli 15,5 %. Tuloksemme…
-
Phonétique (automne 2020)
Pidin syksyllä 2020 ranskalaisen filologian perusopintojen fonetiikan luentosarjan Helsingin yliopistossa (periodit I ja II). Luentokurssilla käytiin läpi ranskan fonetiikan keskeisimpiä asioita, kuten peruskäsitteitä, foneettisia symboleita, sidontasääntöjä ja eri äänteiden piirteitä. Äänteitä verrattiin myös suomen äänteisiin. Luentosarja on osa Phonétique et prononciation (KIK-FR112, 5 op) -opintojaksoa, johon kuuluu luentosarjan lisäksi käytännön ääntämisharjoituksia. Luentosarja toteutettiin reaaliaikaisena etäopetuksena…
-
Koodinvaihdot ja prosodia
Koodinvaihdolla tarkoitetaan kielen tai kielimuodon vaihtumista toiseksi samassa puhetilanteessa tai tekstissä. Koodinvaihtoja on tutkittu paljon, mutta niiden prosodisten piirteiden käsittely on jäänyt lähinnä maininnan tasolle. Lappalaisen (2004) mukaan koodinvaihdot on merkitty usein paralingvistisesti: vaihdoissa esiintyy muutos artikulaatiotavassa, äänenlaadussa tai sävelkorkeudessa taikka puhuja nauraa. Piccininin ja Garellekin (2014) kokeellisessa englanti-espanja -koodinvaihtoja käsittelevässä tutkimuksessa sama puhuja käytti…
-
Autistimikirjon poikien intonaation käyttö kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa
Olen tutkinut Martti Vainion ja Kia Ihaksisen (Wiklund, Vainio & Ihaksinen, tulossa) kanssa autismikirjon varhaisnuorten intonaation käyttöä spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aiheeseen liittyvä artikkelimme julkaistaan pian Puhe ja kieli -lehden autismiteemanumerossa. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaan liittyy usein epätyypillisiä…