Author: Mari
-
Prosodian rooli kuvailutulkkauksessa
Kuvailutulkkauksella tarkoitetaan näkövammaisille suunnattua tulkkausta, jossa elokuvaa, TV-ohjelmaa, taideteosta tai muuta visuaalista kohdetta kuvaillaan siten, että sen sisältö tulee myös näkövammaisen henkilön saavutettaville. Vaikka prosodian (ts. puheen melodian, voimakkuuden, rytmin, painotuksen, taukojen ja äänenlaadun) merkitys kuvailutulkkauksessa on ilmeinen, prosodiaa on aiemmin tutkittu hämmästyttävän vähän kuvailutulkkausaineistoissa. Uudessa tutkimuksessamme (Hirvonen & Wiklund, tulossa) tarkastelemme prosodian roolia taideteosten…
-
Ranskan fonetiikka II (kevät 2020)
Opetin keväällä 2020 ranskalaisen filologian syventäviin opintoihin kuuluvan kurssin ‘Ranskan fonetiikka II’ (5 op). Kurssi opetettiin etäopetuksena periodilla IV. Kurssin sisältö koostui pääasiassa suomen ja ranskan foneemien vertailusta. Myös ranskan intonaatiojärjestelmää ja fonetiikan peruskäsitteitä ja -ilmiöitä käytiin läpi. Kurssi perustui pitkälti julkaisemaani Ranskan ääntämisopas -kirjaan (2015). Kurssin ohjelma ja materiaalit löytyvät Moodlesta.
-
Metodit ja tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2020)
Opetin ja koordinoin ranskalaisen filologian syventävien opintojen ‘Metodit ja tieteellinen kirjoittaminen’ -kurssin keväällä 2020, periodeilla III ja IV. Kurssi opetettiin puoliksi lähiopetuksena ja puoliksi etäopetuksena. Periodin III aikana ranskalaisen filologian opettajat esittelivät kukin vuorollaan eri metodeita, joita ovat itse käyttäneet tutkimuksissaan. Periodilla IV opetin ranskaksi tieteellistä kirjoittamista opiskelijoille. Kurssilla käytiin läpi mm. pro gradu -työn…
-
Teksti ja konteksti 2 (kevät 2020)
Opetin ranskalaisen filologian aineopintoihin kuuluvan ‘Teksti ja konteksti 2’ -kurssin keväällä 2020, periodeilla III ja IV. Kurssi toteutettiin puoliksi lähiopetuksena ja puoliksi etäopetuksena. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet monenlaisten ranskankielisten nykytekstien analysoimiseen, ja hän on kartuttanut erityisesti Ranskaan liittyvää yleistietouttaan ja ymmärtää kulttuuriviitteitä. Kurssin aikana tehdään kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Ne perustuvat monipuoliseen aineistoon, jota…
-
Autismikirjon varhaisnuorten prosodisia erityispiirteitä
Autismikirjon henkilöiden puheeseen sisältyy usein prosodisia erityispiirteitä. ‘Prosodialla’ tarkoitetaan sävelkulkuun, äänenvoimakkuuteen, puherytmiin, puhenopeuteen, tauotukseen ja äänenlaatuun liittyviä piirteitä. Meidän (Wiklund & Vainio, 2019) tutkimuksemme kohdistui kolmeen autismikirjon poikien puheen prosodiseen erityispiirteeseen: 1) tasaiseen intonaatioon, 2) laajoihin sävelkulun vaihteluihin ja 3) “poukkoilevaan” sävelkulkuun. Näiden piirteiden esiintymät osoittivat, että prosodiset ääripäät ovat tavallisia autismikirjon varhaisnuorten puheessa. Aineistossamme…
-
Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 4: monenkeskinen vuorovaikutus
Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Monenkeskinen vuorovaikutus on tyypillisesti vaikeaa autismikirjon henkilöille. Moni autismikirjon henkilö saattaa kyetä sujuvaan vuorovaikutukseen keskustellessaan jonkun kanssa kahden kesken, mutta monenkeskisessä vuorovaikutuksessa hän saattaa jäädä kokonaan ulkopuoliseksi. Alla on listattu joitakin…
-
Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 3: väärinkäsitykset
Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöt ovat väärinkäsitysten suhteen kokeneita konkareita. Useat kertovat, että heidät on varhaislapsuudesta lähtien ymmärretty säännöllisesti väärin. Kukin keksii omia ratkaisumallejaan ongelmiinsa ja pyrkii toteuttamaan niitä. Alla on kuitenkin joitakin vinkkejä…
-
Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 2: vuorovaikutukseen osallistuminen.
Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat yksi autismikirjon häiriön keskeisimpiä oireita (APA, 2013). Ongelmakohtia on useita. Alla on listattu niistä joitakin ja annettu käytännön ohjeita vuorovaikutustilanteista selviytymiseen. A) Vuorovaikutuksen aloittaminen. Aloitteellisuus vuorovaikutuksessa on…
-
Sosiaalisia selviytymiskeinoja autismikirjon henkilöille. Osa 1: mistä asioista puhua kenellekin.
Tämän blogipostaussarjan tarkoituksena on antaa käytännön neuvoja autismikirjon henkilöille neurotyypillisessä (ts. ei-autistisessa) maailmassa selvitymiseen sekä toisaalta myös auttaa neurotyypillisiä henkilöitä ymmärtämään autismikirjon henkilöiden maailmaa. Autismikirjon henkilöiden on tyypillisesti vaikeaa luoda ja ylläpitää ihmissuhteita (APA, 2013). Yksi tyypillinen ongelma heillä on rajojen hahmottamisessa: miten tietää, mikä ihmissuhde kuuluu mihinkin kategoriaan, ja miten hahmottaa kategorioiden välisiä rajoja.…
-
Teksti ja konteksti II (periodi 2, 2019)
Opetin ranskalaisen filologian aineopintoihin kuuluvan ‘Teksti ja konteksti 2’ -kurssin intensiiviopetuksena periodilla II lukuvuonna 2019-2020. Kurssi toteutettiin etäopetuksena. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet monenlaisten ranskankielisten nykytekstien analysoimiseen, ja hän on kartuttanut erityisesti Ranskaan liittyvää yleistietouttaan ja ymmärtää kulttuuriviitteitä. Kurssin aikana tehdään kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Ne perustuvat monipuoliseen aineistoon, jota analysoidaan sekä kielellisten piirteiden että…