Mari Wiklund

Category: Blogi

  • Liittovalmentajaksi

    —

    by

    Mari
    in ,

    Suomen Aikidoliiton hallitus on eilen kokouksessaan valinnut minut yhdeksi LIITTOVALMENTAJAKSI eli teknisen valiokunnan jäseneksi. Toimikauteni alkaa vuoden 2017 alussa ja kestää kaksi vuotta. Odotan innolla toimikauttani!! Kiitokset liiton hallitukselle luottamuksesta.  

  • “Valokuvamallina” valokuvausoppaassa (2006)

    —

    by

    Mari
    in ,

      Minua on pyydetty yhden kerran elämässäni valokuvamalliksi… Kyse oli toimimisesta mallina valokuvausoppaan hämäräkuvausta käsittelevässä kappaleessa vuonna 2006. (Onneksi kyse oli nimenomaan HÄMÄRÄkuvauksesta, ja onneksi siitä on jo kymmenen vuotta aikaa… 😀 )   Lähde: Koli, Antti (2010): Starttiopas digikuvaukseen. Jyväskylä: Docendo.

  • Lievästi autististen henkilöiden kuntoutuksesta

    —

    by

    Mari
    in

    Eräs kollegani kysyi minulta eilen erääseen luentoonsa liittyen, onko minun mielestäni oikein opettaa sosiaalisia taitoja autismin kirjon ihmisille (lähinnä kai AS-henkilöille eli lievästi autistisille ihmisille), vai onko tämä mielestäni “heidän persoonallisuuteensa kajoamista”, tms. Kollegani opetusryhmässä oleva puheterapeutti oli kuulemma sanonut, että kuntoutuksesta yleisesti ajatellaan, että jos jostain ominaisuudesta on merkittävää haittaa henkilön arjessa, ominaisuutta kannattaa…

  • 4. danin suorittaminen Ranskassa (2004)

    —

    by

    Mari
    in

    Suoritin 4. danin, eli korkeimman vyökokeella suoritettavan vyöarvon aikidossa, Ranskassa heinäkuussa 2004. Vyökoe pidettiin Christian Tissier’n ohjaamalla kahden viikon kesäleirillä Roquebrune-sur-Argensissä (Varin departmentissa), Etelä-Ranskassa. Panostin siihen aikaan aikidoon erittäin vahvasti: vedin treenejä Finn-Aikin lisäksi myös Awasessa, Helsingin Kaapelitehtaalla, ja kävin leireillä jatkuvasti sekä Suomessa että ympäri Eurooppaa. Olin valmistunut filosofian maisteriksi syksyllä 2003 ja yrittänyt yhden syksyn ajan elää…

  • Mustan vyön suorittaminen Pariisissa (1995)

    —

    by

    Mari
    in

    Suoritin mustan vyön aikidossa tammikuussa 1995. Olin täyttänyt 17 vuotta marraskuun lopussa 1994, joten olin hyvin nuori mustan vyön kokelas. Virallinen, kansainvälinen mustan vyön suorittamisen alaikäraja on 16 vuotta, joten olin ihan vähän harmissani, että ehdin kuitenkin täyttää 17 vuotta ennen vyökoetta… 😀 (Olin aikidon suhteen hyvin kunnianhimoinen siihen aikaan.) Anyway, tapahtuma ei jäänyt mieleeni aivan yhtä suurena kokemuksena…

  • Prosodisten piirteiden multimodaalisesta luonteesta

    —

    by

    Mari
    in ,

    Puheen prosodisten piirteiden (sävelkulun, voimakkuuden, rytmin, taukojen, puhenopeuden, jne.) multimodaalinen luonne tulee esille muun muassa siinä, että ne toimivat yhteistyössä vuorovaikutuksen kielellisten piirteiden ja eleiden kanssa. Esimerkiksi luokkahuonetilanteissa opettajalla on käytössään monikanavainen järjestelmä, jota hän voi hyödyntää seuraavaa puhujaa valitessaan. Kielellisten keinojen lisäksi hän voi merkitä prosodisesti seuraavan puhujan valintaa ilmaisevan puhuttelusanan sekä katsoa, nyökätä tai…

  • Puheen kontekstualisointiprosessi vs. noesis

    —

    by

    Mari
    in ,

    Jotakin tällaista mietin väitöskirjassani puheen kontekstualisoinnin luonteesta: että kontekstualisointi olisi kuin noesis Husserlin fenomenologiassa. Että eri kielen tasot – kuten leksikaalinen, syntaktinen, episteeminen, morfologinen, foneettinen, vuorovaikutuksellinen, jne. – olisivat noemoja eli eräänlaisia kognitiivisia rakenteita, ja näihin liittyvät raa’at aistimukset (äänteet, prosodiset piirteet, syntaktiset rakenteet, sanat, morfologiset elementit, puhekumppanin reaktioista aiheutuvat vuorovaikutukselliset piirteet, jne.) saisivat tietoisuudessa “informaationsa” intentionaalisen noesis-ajatusprosessin kautta. Kukin…

  • Sävelkulun loppunousut suomessa ja ranskassa

    —

    by

    Mari
    in ,

    Pian väittelemisen jälkeen puuhastelin hetken aikaa pienen vertailevan tutkimuksen parissa. Kyseisen tutkimuksen päämääränä oli vertailla ranskan intonaatiojärjestelmää ja Sara Routarinteen (2003) tutkimia sävelkulun loppunousuja nuorten Helsingissä asuvien tyttöjen puheessa. Tutkimukseni osoitti, että vaikka suomen ja ranskan intonaatiojärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja vaikka kyseiset kielet eivät ole sukua keskenään, lausumanloppuisten sävelkulun nousujen osalta niissä oli tutkitun aineiston valossa…

  • Välimerkkien käytöstä chat-keskusteluissa

    —

    by

    Mari
    in ,

    Jatko-opintojeni loppuvaiheilla minulla oli joitakin tutkimusharrastuksia, jotka liittyvät välimerkkien käyttöön ranskankielisissä chat-keskusteluissa. Tutkimusteni mukaan kirjoitetussa kielessä tavallisesti pisteen ilmaisemaa päättyvyyttä chat-keskusteluissa ilmaisi useimmiten “nollamerkki” eli välimerkin poisjättäminen. Jatkuvuutta puolestaan ilmaisi kolme pistettä. Lisäksi kolmea pistettä käytettiin mm. vuoron fragmentoimiseen, ja se liittyi myös usein erilaisiin puhetoimintoihin kuten uuden osallistujan mukaan tulemiseen, tervehdyksiin, puhutteluun ja chatistä poistumiseen. Pisteiden…

  • Katsekäyttäytyminen ja dynaamisen tekstin kielellinen prosessointi

    —

    by

    Mari
    in ,

    Tein kirjoitustulkkaushankkeessa työskennellessäni (v. 2011-2012) yhteistyötä mm. tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa. Yhteistyön pohjalta syntyi mm. artikkeli, joka käsittelee silmänliikkeiden ja dynaamisen tekstin kielellisen prosessoinnin suhdetta kirjoitustulkkauksessa. Kirjoitin artikkelin yhteistyössä Selina Sharminin (Tampereen yliopisto) kanssa. Selina Sharmin on artikkelin ykköskirjoittaja, ja juttu julkaistiin osana hänen väitöskirjaansa vuonna 2015. Tutkimuksemme tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan dynaamisen tekstin sana…